"Pakkotyölain ainoa tarkoitus on murtaa hoitajien laillinen työtaistelu", sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Esitys perustuu ainoastaan työnantajan väitteisiin suojelutyön riittämättömyydestä. Työntekijät ja heitä edustavat liitot eivät ole voineet kattavasti esittää näkemystään esityksen valmisteluvaiheessa.
Esityksestä puuttuvat muun muassa esimerkit siitä, missä sairaanhoitopiireissä ja missä yksiköissä tai miten potilaiden henki ja terveys on vaarantunut.
Liitot ovat selvittäneet ensimmäisen lakkoviikonlopun suojelutyövahvuuksia eri sairaaloissa.
Julkisuuteen toimitettujen selvitysten perusteella suojelutyössä on ollut sama tai lähes sama määrä hoitohenkilöstöä kuin kahtena lakkoa edeltävänä tavallisena viikonloppuna.
Tehyn ja SuPerin lausunnon mukaan esimerkiksi teho-osastoilla, leikkaussaleissa ja perusterveydenhuollossa sekä vanhuspalveluissa on ollut vakava pula hoitohenkilöstöstä jo useita vuosia.
Normaalioloissa työnantaja ei ole pitänyt hoitajavajetta potilasturvallisuutta vaarantavana seikkana.
Liittojen mukaan sairaanhoitopiirit eivät ole varautuneet työtaisteluun riittävästi. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on liittojen mielestä vetkutellut. Se lähetti ohjauskirjeen työnantajille vasta 21.3., kun liitot varoittivat lakosta 3.3.2022.
Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi ja SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno arvostelevat tiedotteessa lainvalmistelua ja sen aikataulua.
"Aikataulu on ollut niin tiukka, että esitykseen on mahdoton vastata niin perusteellisesti ja kattavasti kuin perusoikeuksiin kajoavaan hankkeeseen pitää vastata."
"Olen saanut jäseniltä valtavan määrän viestejä. Viesteissä todetaan, että tämä oli nyt tässä: Miksi enää työskennellä ammatissa, jota päättäjät Suomessa vihaavat näin paljon?", sanoo Rytkönen.
Tehyn ja SuPerin lausunto esityksestä potilasturvallisuuslaiksi.