Ministeriön suunnitelmien taustana on vuonna 2023 päättynyt SOTEKO-hanke (sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen). Sen tavoitteena oli sote-alan tehtäviin suuntaavien alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavan koulutuksen ja niitä täydentävän korkeakoulutuksen kehittäminen.
Yksi hankkeen keskeisistä toimenpide-ehdotuksista koski ammattikorkeakoulujen kaksoistutkintojen rakenteellista kehittämistä, jonka jatkovalmistelu on kirjattuna pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti päällekkäistä korkeakoulutusta vähennetään kehittämällä terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilökoulutukseen modulaarista eli tutkintoon johtamatonta koulutusrakennetta niille, jotka ovat jo suorittaneet sairaanhoitajatutkinnon.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt käynnistänyt valmistelutyön hankkeen loppuraportin toimenpide-ehdotuksista, jotka koskevat ammattikorkeakoulun kaksoistutkintoja. Ehdotuksen mukaan suomalaista kätilökoulutusta uudistettaisiin siten, että koulutus toteutettaisiin jatkossa erikseen säänneltynä kätilökoulutuksena. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä olisi sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja eli käytännössä sairaanhoitajan amk-tutkinto.
Kätilökoulutuksen laajuus olisi ehdotuksen mukaan 18 kuukautta ja 3 000 tuntia. Sen lisäksi olisi osoitettava vuoden työkokemus kätilönä valmistumisen jälkeen. Näin saisi EU-kelpoisuuden toimia kätilönä ja olisi ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti automaattisen tunnustamisen piirissä. Tämän jälkeen kätilökoulutus ei olisi enää ehdotuksen mukaan ammattikorkeakoulun lainsäädännön mukainen tutkintokoulutus.
Tehy ja Suomen Kätilöliitto ovat jo aiemmin SOTEKO-hankkeen yhteydessä todenneet, että ehdotettu kätilökoulutuksen rakenne on epätarkoituksenmukainen.
”Se uhkaa murentaa yli kaksisataavuotisen kätilökoulutuksen perinteen. Kätilökoulutuksen muuttaminen ei-tutkintoon johtavaksi, modulaariseksi, koulutusrakenteeksi, ei ole hyväksyttävää”, sanoo Kurtti.
Järjestöjen mielestä ehdotettu koulutusrakenne asettaa kätilökoulutuksen eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin terveysalan amk-tutkintokoulutuksiin. Kannanotossaan ne muistuttavat muun muassa, että kätilötyö on hyvin itsenäistä ja vaatii vastuunottoa. Kätilö tutkii ja hoitaa asiakasta itsenäisesti, arvioi kokonaisvaltaisesti hoidon tarpeen ja aloittaa tilanteen tai oireiden vaatiman hoidon.
”Kyky seurata ja arvioida asiakkaan voinnissa tapahtuvia muutoksia ja ennakoida niitä, ratkaista ongelmia sekä tehdä itsenäisesti päätöksiä asiakkaan terveydentilaan liittyen korostuvat kätilön työssä.”
Järjestöjen mielestä pohjakoulutuksena sairaanhoitaja (amk) on tarkoituksenmukainen. Niiden mukaan kätilön koulutuspolun pituus ja laajuus ilman ylemmän tutkinnon statusta vaikuttaa ammatin ja koulutuksen vetovoimaa heikentävästi.
Tehy ja Suomen Kätilöliitto edellyttävät, että niiden ja Valtakunnallisen kätilöopettajien verkoston asiantuntemusta hyödynnetään kätilökoulutuksen kehittämistyössä.
