Tehy: Ammattihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksia ei saa alentaa, kun työnjakoa kehitetään

Irralliset ja lyhytkestoiset lisäkoulutukset lääkehoitoon liittyen eivät anna riittävää osaamista hoiva-avustajille, muistuttaa Tehyn asiantuntija.

Kuvateksti
Sairaanhoitajan pitäisi voida työssään keskittyä hoitamiseen.
Kuva: Pekka Fali

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut ohjeet, joiden avulla on tarkoitus kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamalleja. Ohjeet ovat nyt lausuntokierroksella.

Ohjeen mukaan työnjaon ja tehtävärakenteen kehittämisen tavoitteena on kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työ kunkin ammattiryhmän koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tämä mahdollistaa ammattihenkilöitä tukevan työn kohdentamisen hoitotyössä avustavalle henkilöstölle.

Ohjeissa otetaan kantaa muun muassa hoiva-avustajien asemaan.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

Tehyn lausunnossa muistutetaan, ettei hoiva-avustajien koulutus anna valmiuksia ammattihenkilöille kuuluvien tehtävien hoitamiseen vaan muihin avustaviin tehtäviin. Tämä lähtökohta tulisi Tehyn mukaan säilyttää hoiva-avustajien kouluttamisessa ja työtehtävien suunnittelussa.

”Irralliset ja lyhytkestoiset lisäkoulutukset muun muassa lääkehoitoon liittyen eivät anna hoiva-avustajille riittävän laajaa ymmärrystä lääkehoidon vaikutuksista tai asiakkaan ja potilaan terveydentilaan liittyvistä seikoista”, muistuttaa Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

Tehyn mukaan riskit asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta lisääntyvät, mikäli avustavan ja tukipalveluhenkilöstön työnkuvaan sisällytetään ammattihenkilöille kuuluvia asiakas- tai potilastyön tehtäviä.

”Tämä ei voi olla työnjaon kehittämisen lähtökohtana. Siksi on erityisen tärkeää rajata avustavan ja tukipalveluhenkilöstön työtehtävät ammattihenkilöille kuuluvista tehtävistä.”

Tehyssä katsotaan, ettei tehtävärakenteen kehittäminen saa johtaa ammattihenkilöiden kelpoisuusvaatimusten alentamiseen. Päinvastoin sosiaali- ja terveydenhuollon työn kehittyminen edellyttää ammattihenkilöiltä entistä parempia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen esimerkiksi ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen avulla.

”Pidämme tärkeänä sairaan- ja terveydenhoitajien, kätilöiden sekä suuhygienistien itsenäisten vastaanottojen sekä fysioterapeuttien ja kuntoutusohjaajien suoravastaanottopalvelujen lisäämistä. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien määrää tulee lisätä.”

Tehystä muistutetaan, että hoitoon pääsyn on todettu nopeutuvan, kun itsenäisesti ultraäänitutkimuksia tekevien sonograafereiden vastaanottoja on lisätty. Myös muita hoitoalan ammattihenkilöiden matalan kynnyksen palveluja ilman lääkärin lähetettä tule lisätä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valtakunnallisesta ohjauksesta ja henkilöstövoimavarojen kehittämisestä. Tavoitteena on turvata henkilöstön riittävyys ja hyvä ammatillinen osaaminen. Henkilöstön toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö.