THL:n mukaan tulokset eivät ole yllättäviä. Tuloksessa näkyy se, että yhä useampi kyselyn kohderyhmästä on niitä, jotka ovat jotka ovat eläneet nuoruuttaan 1990-luvulla tai sen jälkeen eli silloin, kun huumeet alkoivat yleistyä Suomessa.
Mielipiteet huumeiden käytön rangaistavuudesta ovat lieventyneet samoin kuin käsitykset käytön riskeistä. Kyselyn mukaan 29 prosenttia ihmisistä olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta. 53 prosenttia väestöstä ei rankaisi kannabiksen käytöstä.
Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä että yhden tai kahden kerran kannabiskokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski.
Julkisuudessa paljon esillä olleita käyttöhuoneita pitää osittain tai täysin hyväksyttävänä 65 prosenttia väestöstä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Vuonna 2018 osuus oli 50 prosenttia.
Huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Niiden ensisijainen tarkoitus on vähentää kuolleisuutta.
Suomessa ei ole huumeiden käyttöhuoneita. Helsingin kaupunki on vuonna 2019 esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle erillislain säätämistä, jotta kaupungissa olisi mahdollista kokeilla valvottua huumeidenkäyttötilaa.
Lue lisää: Suomalainen ensihoitaja Jani Keto työskentelee huumeidenkäyttöhuoneessa Kööpenhaminassa
Tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista perustuvat THL:n Päihdetutkimukseen, joka on toistettu postikyselynä noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen. Tutkimukseen vastasi 3 857 15–69-vuotiasta.
