Tyttöjen mielenterveys on Suomessa kriisiytynyt, todetaan Peking +30 -varjoraportissa.
Peking +30-raportissa käydään läpi, miten naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat Suomessa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla vuosina 2019–2024.
Teini-ikäisten tyttöjen lääkemyrkytystapaukset lähtivät Husin mukaan nopeaan nousuun vuoden 2017 jälkeen ja ovat siitä lähtien moninkertaistuneet.
Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan kolmannes tytöistä kokee toimintakykyyn vaikuttavaa ahdistuneisuutta tai masennusta.
Tuoreen eurooppalaisen vertailututkimuksen mukaan Suomi on edelleen Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille.
Naisten tuntipalkat ovat Suomessa 15,5 prosenttia matalammat kuin miesten, ja raskaus- ja perhevapaasyrjintä on keskeinen työelämän tasa-arvoa jarruttava ongelma.
Raportti nostaa esiin digitaalisen väkivallan ja vihapuheen uutena naisiin ja tyttöihin kohdistuvana uhkana.
Tyttöihin kohdistuva verkkohäirintä ja seksuaalinen ahdistelu digialustoilla ovat yleistyneet erityisesti nuorten keskuudessa.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille digitaalinen väkivalta on usein osa väkivallan jatkumoa: kaikista joskus parisuhteessa olleista 16–74-vuotiaista tytöistä ja naisista 12 prosenttia on kokenut verkossa nykyisen tai entisen kumppanin häirintää tai väkivaltaa.
Raportin teossa on ollut mukana 60 kansalaisjärjestöä, ja siihen on koottu eri tahojen tuottamaa tutkimustietoa tyttöjen ja naisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Peking +30 – Naisten ihmisoikeudet edellytyksenä kestävälle rauhalle -raportti on Naisjärjestöjen Keskusliiton koordinoima varjoraportti Pekingin toimintaohjelman toteutumisesta Suomessa.
Pekingin julistus ja toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 1995 YK naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa.
