Puoluejohtaja, mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Puolueiden puheenjohtajat vastaavat Tehy-lehden vaalitentissä kolmeen kysymykseen. Alue- ja kuntavaalit käydään sunnuntaina 13. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 2.–8. huhtikuuta.

Kuvateksti
Haastattelu pyydettiin kaikilta eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta. Puolueet ovat eduskunnan nykyisten voimasuhteiden mukaisessa järjestyksessä.
Kuva: Pirjo Tuominen ja Hanne Salonen, Eduskunta / Placeit

Kokoomus

Anna-Kaisa Ikonen, varapuheenjohtaja

Anna-Kaisa Ikonen

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Rahat ja henkilöstö eivät millään riitä sote-järjestelmän ylläpitoon, jos se toteutetaan entisellä tavalla. Meidän täytyy kehittää uudenlaisia tekemisen tapoja, joilla käytämme yhteisiä rahoja mahdollisimman tehokkaasti. Hyvinvointialueilla on kuntia isommat hartiat, mikä antaa mahdollisuuksia ottaa käyttöön digipalveluja ja muita uusia tapoja. Hyvinvointialueet onnistuivat loppuvuodesta 2024 hillitsemään ennustettua alijäämän määrää, mikä viittaa siihen, että toimet alkavat tehota.

Tehostamisen rinnalla pitää muuttaa palvelujen sisältöä niin, että sekä hoidon jatkuvuus että vaikuttavuus turvataan. Painopistettä pitää siirtää ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen, mistä esimerkkejä ovat terapiatakuu ja omalääkärimalli. Myös tekoälyä pitää hyödyntää esimerkiksi kirjaamisessa.

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Sinua, koulutettua ja osaavaa ammattilaista, tarvitaan. Henkilöstöpula ei ole kadonnut sosiaali- ja terveydenhuollosta mihinkään. Palvelutarve lisääntyy ikääntyvän väestön myötä, ja hoitohenkilöstö myös eläköityy enenevässä määrin. Alan koulutuspaikkojen määrää on jo lisätty. Lisäksi pitää parantaa työhyvinvointia ja johtamista sekä kehittää työnjakoa niin, että ala kiinnostaa.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

3. Miten haluat tulla hoidetuksi?

Toivon, että henkilökunnalla olisi aikaa ja mahdollisuuksia kohdata minut potilaana hyvin. Suomalaiset sote-palvelut ovat laadultaan maailman kärkeä. On huolehdittava, että ne ovat sitä vastedeskin. Ilman ammattilaisia ei ole sote-palveluja. Tulevaisuudessa meidän pitää huolehtia siitä, että osaavalla henkilöstöllä on yhä paremmin mahdollisuuksia keskittyä osaamista vastaavaan työhönsä ja potilaisiin.

Perussuomalaiset

Riikka Purra, puheenjohtaja

Riikka Purra.

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Kaikessa julkiseen talouteen liittyvässä on tärkeintä ratkaista koko julkisen talouden kysymykset. Hyvinvointialueet toimivat yleiskatteisen valtionrahoituksen pohjalta, joten tämä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvinvointialueiden talouskysymyksiä on mahdollista saada korjattua ja paremmin hallintaan hyvällä johtamisella ja määrätietoisella kehittämistyöllä. Oleellisia keinoja ovat esimerkiksi liikkuvat palvelut, kotiin vietävät digitaaliset palvelut ja panostukset perusterveydenhuoltoon ja hoidon jatkuvuuteen esimerkiksi omalääkärimallin kautta. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että hyvin toteutettu perusterveydenhuolto hillitsee kalliin erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. 

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Talouden tilanne on ollut pitkään haastava paitsi reaalitaloudessa myös julkisessa taloudessa. Jatkamme näiden omissa käsissämme olevien ongelmien ratkaisemista. Valitettavasti irtisanomisia ja konkursseja on tapahtunut viime aikoina paljon. Siitä huolimatta menemme sekä reaalitaloudessa että julkisessa taloudessa parempaan suuntaan, mikä on hyvä muistaa yleisestikin kaikilla sektoreilla. Hoito-, varhaiskasvatus- ja sosiaalialan ammattilaiselle on tulevaisuudessa töitä. Tiedämme, että näillä aloilla työvoiman tarve kasvaa pitkään meidän väestökehityksemme myötä.

3. Miten haluat tulla hoidetuksi?

Haluaisin tulla hoidetuksi terveydenhuollon ammattilaisten toimesta nopeasti ja ammattimaisesti korkeatasoisessa terveydenhuollon yksikössä juuri niin kuin hyvinvointialueilla pääasiassa tapahtuu.

Sosialidemokraatit

Antti Lindtman, puheenjohtaja

Antti Lindtman.

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Hyvinvointialueille pitää antaa lisää joustoa ja aikaa kattaa alijäämiään. Joidenkin hyvinvointialueiden talous on jo kääntymässä ylijäämäiseksi. Alueet ovat tekemässä tänä vuonna yhteensä 1,5 miljardin ylijäämän. Hallitukselle tämä ei riitä, vaan se edellyttää 2,5 miljardin ylijäämää. Liian tiukka ote näkyy hyvinvointialueilla lyhytnäköisinä päätöksinä ja jatkuvina yhteistoimintaneuvotteluina.

Haluamme pitää hoitotakuusta kiinni. Hoitotakuusta tinkiminen säästää laskennallisesti 120 miljoonaa työpanoksesta. Säästö on näennäistä, koska sairaudet eivät parane jonoissa. Hoitoon pääsy ei saa romuttua.

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Hoidon tarve ei ole kadonnut minnekään, vaan päinvastoin kasvaa. On todella kummallista, että tällaisessa tilanteessa joudutaan irtisanomaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Suomessa ei ole yhtään hoitajaa, jonka työpanos ei olisi yhteiskunnassa tarpeen. Yhteiskunta ei pyöri, jolleivat perusasiat ole kunnossa. Siksi ei pidä luovuttaa, vaan toimia ja äänestää niin, että hallituksen saksipolitiikka loppuu.

3. Miten haluat tulla hoidetuksi?

Kirjailija Kari Hotakainen kuvasi olleensa auto-onnettomuuden jälkeen ”hyvinvointivaltion ytimessä”. Ilmaus on minusta pysäyttävä. Uskon, että suomalaiset yhtyvät toiveeseeni siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto toimii niin, että pääsemme hoitoon, kun sitä tarvitsemme. Terveys on ykkösasia, ja jos sen kanssa on murhetta, muut murheet tuntuvat pieniltä.

Keskusta

Antti Kaikkonen, puheenjohtaja

Antti Kaikkonen

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Hyvinvointialueet ovat pinteessä, sillä nykyinen hallitus ajaa ne liian tiukille. Keskusta ei kohdistaisi leikkauksia sote-rahoitukseen ja antaisi enemmän aikaa talouden sopeuttamiseen. Sitä ovat monet asiantuntijatkin suositelleet. Puolustamme lähipalveluita, ne ovat asukkaille tärkeitä. Lähipalveluiden lakkauttaminen näkyy esimerkiksi kuljetuskustannusten kasvuna. Parhaiten soten ongelmat ratkaistaan talouskasvua vahvistamalla. Keskustalla on kymmeniä toimenpide-ehdotuksia siihen, miten se tehdään.

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Ymmärrän huolen, jota monet tällä hetkellä kokevat. Onhan erikoinen ja kummallinen tilanne, että hallituksen vaatimat säästöt johtavat irtisanomisiin ja lomautuksiin, ja samaan aikaan puhutaan hoitajapulasta. Viestini on, että teette arvokasta työtä ja teitä tarvitaan. Alueille kaivataan valoa. Lähipalveluiden karsiminen ei koske vain asukkaita, vaan myös henkilökuntaa. Vastustimme myös aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja vientivetoista palkkamallia emmekä ymmärrä pelottelua ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella.

3. Miten haluat tulla hoidetuksi?

Ajattelen, että jokaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus päästä laadukkaaseen hoitoon riippumatta varallisuudesta tai siitä, missä hän asuu. Jokainen tarvitsee sote-palveluita enemmän tai vähemmän. Minäkin toivon, että hädän hetkellä apua olisi saatavilla nopeasti ja kohtuullisen matkan päässä.

Vihreät

Sofia Virta, puheenjohtaja

Sofia Virta.

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Sote-palvelut ovat ratkaisevassa roolissa koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Soten hallinto ja rakenteet on nyt olemassa ja menossa on sisällön kehittäminen, mikä vie vuosia. Kustannusten kasvua tulee hillitä, mutta nykyinen tapa karsia palveluita ja irtisanoa alan ammattilaisia ei tuo säästöjä. Ongelmat eivät katoa sillä, ettei tarvittavaa palvelua saa.

Jotta rahoitus on riittävä, hyvinvointialueet tarvitsevat verotusoikeuden ilman, että kokonaisverotus nousee. Se on reilu tapa ratkaista asia. Monituottajamalli on edelleen hyvä tapa tarjota alan palveluita, mutta monikanavarahoitusta pitää kehittää. Siihen kuuluu, että yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista luovutaan ja rahat ohjataan hyvinvointialueille.

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Olen todella pahoillani nykytilanteesta ja sanon sydämestäni, että on meitä poliitikkoja, jotka haluamme korjata tilanteen. Te alan ammattilaiset olette kouluttautuneet alalle, jossa työpaikan piti olla varma. Nyt oma taloutenne on uhattuna ja samalla mietitte, miten asiakkaiden ja potilaiden käy. Tämä on epäreilua. Toivon, että jaksatte silti luottaa hyvinvointivaltioon ja uskoa, että työpanostanne alalla tarvitaan vielä.

3. Miten haluat tulla hoidetuksi?

Oli kyse mistä tahansa sote-alan osasta, haluaisin voida luottaa siihen, että saan tarvitsemaani apua. Että ammattilaisia on riittävästi ja minut pystytään hoitamaan. Hoidon jatkuvuuden kannalta olisi hyvä, kun rinnalla kulkeva ammattilainen olisi sama, eikä asioita tarvitsisi kertoa uudelleen siksi, että hoitajat vaihtuvat.

Vasemmistoliitto

Minja Koskela, puheenjohtaja

Minja Koskela.

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Maakuntavero antaisi hyvinvointialueiden demokraattisesti valituille päättäjille mahdollisuuden päättää menojen lisäksi myös tuloista. Ostopalveluiden käyttöä pitää suitsia, mistä eduskuntapuolueilla on käsittääkseni yhteisymmärrys. Sosiaali- ja terveysministeriö on asiaa jo kertaalleen selvittänyt. Toimeen ryhtymisen sijaan hallitus päätti selvittää asiaa lisää. Yksityiset Kela-korvaukset eivät tutkitusti paranna hoidon jatkuvuutta eivätkä lyhennä hoitojonoja, vaan menevät yritysten taseisiin. Korvauksiin varattu summa pitää antaa hyvinvointialueille. Hyvinvointialueille pitää antaa lisää aikaa alijäämien kattamiseen. Kiire luo kohtuuttoman paineen ja aiheuttaa hätiköityjä leikkauspäätöksiä, mikä tulee loppujen lopuksi kalliimmaksi.

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Epäkunnioittavuuden ja eriarvoisuuden tunne syntyy hallituksen politiikasta. Äänestäkää vaaleissa leikkauspolitiikan vastaista linjaa. Esimerkiksi vientivetoinen palkkamalli ja aikuiskoulutustuen poisto ovat politiikkaa, jota olemme pyrkineet torppaamaan. Helsingissä olemme budjettineuvotteluissa saaneet luotua palkkaohjelman, joka vaikuttaa myös varhaiskasvatuksen palkkoihin.

3. Miten haluat tulla hoidetuksi?

Haluan tulla hoidetuksi kuten tähänkin asti. Olen ollut sairaalassa esimerkiksi synnyttämässä ja neuvolassa lapsen kanssa. Olen aina kohdannut ammattilaisia, jotka ovat välittäneet ja hoitaneet meitä suurella sydämellä. Kiire kuitenkin näkyy. Työtaakkaa pitää helpottaa niin, että eettinen stressi vähenee.

Ruotsalainen kansanpuolue

Anders Adlercreutz, puheenjohtaja

Anders Adlercreutz.

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhaa, jotta ne saavat palvelut toimimaan ja pidettyä osaavan henkilöstönsä. Edellisen hallituksen laatima rahoitusmalli ohjaa leikkaamaan ennaltaehkäisystä ja perusterveydenhuollosta, mikä on huono asia. Nykyinen hallitus on helpottanut tilannetta vähentämällä hyvinvointialueiden tehtäviä. Osaoptimoinnin mahdollisuus pitää poistaa, jotta rahoitus tukisi kokonaisuutta. Myös digitaaliset ja etäpalvelut helpottavat tilannetta.

Työhyvinvointi auttaa henkilöstöä jaksamaan. Pitää lisätä työntekijöiden oman työn omistajuutta ja siirtyä hierarkkisista ammattikunnista tiimityöhön.

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Työntekijöiden tarve ei vähene vaan kasvaa. Kaikilla ammattiryhmillä on yhteiskunnalle elintärkeää osaamista. Ymmärrän epävarmuuden tunteet tässä hetkessä, mutta uskon, että tulevaisuudessa ei ole syytä huoleen. Kehotan panostamaan omaan osaamiseen ja ennen kaikkea jaksamiseen. Hyvinvointialueiden tulee muistaa, että työntekijä ei ole sarake, jota voi siirtää paikasta toiseen. Jokaisella on oma elämä, ja se vaikuttaa siihen, miten ja missä hän haluaa tehdä työtä.

RKP kannattaa omatiimi- ja omalääkärimallia. Hoitajapulan lievittämiseksi olemme esittäneet, että ulkomaille muuttaneita suomalaisia hoitajia houkuteltaisiin takaisin keventämällä heidän verotustaan tilapäisesti.

3. Miten haluat tulla hoidetuksi?

Toivon, että saan äkillisessä tilanteessa yhteyden terveydenhuoltoon puhelimella eikä minua heitetä digitaaliseen viidakkoon. Jokaisella suomalaisella pitää olla puhelinnumero, johon voi soittaa hätätilanteessa ja johon vastaa ihminen. Toivon myös pysyvää hoitosuhdetta niin, ettei lääkäri vaihdu jatkuvasti. Suomessa hoitoketjut toimivat, ja vakavassa tilanteessa hoito on hyvää. Syöpähoidosta minulla on omaa kokemusta.

Kristillisdemokraatit

Sari Essayah, puheenjohtaja

Sari Essayah.

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Puolueemme sanoma on, että hoidetaan ihmisiä, ei seiniä. Olemme ainoana puolueena ehdottaneet, että tarpeettomat sote-kiinteistöt lunastettaisiin tasearvoonsa Maakuntien tilakeskukselle ja ylihintaisista vuokrista päästäisiin eroon. Se helpottaisi talousahdinkoa. Hallinto on lempiaiheeni. Meillä Pohjois-Savossa laskettiin, että terveydenhoitajan yläpuolella on seitsemän esihenkilöä. Rakenteet ovat liian raskaat.

Alueilla pitää jatkaa sitä hyvää työtä, mitä siellä jo paljon tehdään. Digipalvelut, kotiin vietävät palvelut ja tekoäly lisäävät palveluiden saatavuutta ja tehokkuutta, mutta on huolehdittava, että taidot ja välineet ovat kunnossa. Sote-uudistuksen tavoite oli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio. Se tuntuu välillä unohtuneen, vaikka perusterveydenhuoltoon panostaminen ennaltaehkäisee ja säästää. Tarvitaan myös entistä vahvempaa yhteistyötä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Palvelusetelijärjestelmää voisi hyödyntää enemmän ja kalliista vuokratyöstä päästä eroon.

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Suomi tulee tarvitsemaan sote-alan ammattilaisia. Ihan jo ikärakenteemme kertoo sen. Läheskään kaikki yt-neuvottelut eivät tarkoita irtisanomisia, vaan töitä ja työnimikkeitä järjestetään uudelleen.

3.Miten haluat tulla hoidetuksi?

Kuunnellen ja oikea-aikaisesti. Meillä tehdään laadukasta hoitotyötä. Rintasyövän sairastaneena tiedän, että esimerkiksi Husissa voi kysyä mobiilisti, jos jokin asia hoidossa askarruttaa. Aina ei tarvitse tavata kasvotusten. Tällaiset etäratkaisut ovat käteviä.

Liike Nyt

Hjallis Harkimo, puheenjohtaja

Hjallis Harkimo.

1. Miten hyvinvointialueiden talousongelmat ratkaistaan?

Suomalaisten pitää saada hoitoa ja hoivaa, kun he kerran ovat tehneet työtä, kasvattaneet lapset ja maksaneet veronsa. Resurssia pitää olla riittävästi, mutta alan toiminnan parantamisesta pitää löytyä myös tehokkuutta. Nopein ja selkein ratkaisu olisi siirtyä omalääkärimalliin, jota Liike Nyt esitti jo edellisten aluevaalien alla.

Lääkärien pitää saada keskittyä lääkärintyöhön, ja hoitoalan työstä on saatava asianmukainen korvaus. Tämä tehostaisi palvelua ja näin hoitojonot saadaan purettua. Silloin voidaan keskittyä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveydenhoitoon. Ne ovat soten tehokkaimpia keinoja. Hoitotakuun on oltava yksi viikko.

2. Mitä sanot työpaikkansa puolesta jännittävälle sote-ammattilaiselle?

Kaikki sote-alan irtisanomiset ja yt-neuvottelut pitää lopettaa heti. Kaikki sote-ammattilaiset tekevät erittäin tärkeää työtä ja ovat käyneet läpi arvokkaan koulutuksen. On sulaa hölmöyttä, etteivät he tekisi oman alansa työtä. Koulutettuja ammattilaisia pitää saada takaisin alan töihin reilulla, kannustavalla palkkauksella ja kunnollisilla työoloilla.

On hyvä muistaa, ettei alan ammattilaisten tarvitse olla huolissaan töiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Eläkkeelle jäämässä olevia alan ammattilaisia pitää kannustaa jatkamaan töissä muutama vuosi veroporkkanan avulla.

3. Miten haluat tulla hoidetuksi?

Sairastuessani haluan tulla huomioiduksi ja saada asiani kerralla kuntoon. Lääkäriin pitää päästä jonottamatta.

Suomalainen erikoissairaanhoito on maailman luokkaa, ja sellaisena se pitää säilyttää. Verkko pitää rakentaa yliopistosairaaloiden varaan ja varmistaa, että apu on riittävän lähellä kaikille suomalaisille, kun hätä on suurin. Erikoistumalla esimerkiksi syöpäsairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien hoitoon ja tekonivel-leikkauksiin yliopistosairaalat pitävät samalla huolta suomalaisten erikoissairaanhoidon tasokkuudesta.

Haastattelut: Johanna Aatsalo, Riitta Hankonen, Terhi Mäkinen ja Vesa Turunen