Työaikalain uudistus on lyhentänyt hoitajien työaikoja, mikä on vähentänyt työaikoihin liittyvää kuormitusta. Toisaalta kuormitusta on lisännyt se, että peräkkäiset iltavuorot ovat lisääntyneet ja vapaiden viikonloppujen sekä yksittäisten vapaapäivien määrä on vähentynyt.
Uudistuksen vaikutus käy ilmi Siru Heromaa-Karjalaisen hoitotieteen pro gradu -tutkielmasta. Se ilmestyi viime vuoden lopulla.
Tutkielma vertaili tuhansia vuosien 2019 ja 2022 työvuoroluetteloita. Ne olivat peräisin 31 erilaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköstä. Kuormituksen määrää arvioitiin Työterveyslaitoksen liikennevalomallilla.
Työaikalaki uudistui vuoden 2020 alussa. Uudistuksen tarkoitus oli lisätä turvallisuutta ja terveyttä, vastata työelämän muutokseen ja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Uudistus toi muutoksia jaksotyöhön, joka on sosiaali- ja terveydenhuollossa yleisesti käytössä. Jaksotyö antaa työnantajalle mahdollisuuden järjestää työaika joustavasti eripituisiin jaksoihin.
"Työskentelin luottamusmiehenä, ja sain paljon palautetta siitä, miten uudistus vain kuormittaa entistä enemmän. Siksi halusin tutkia, mitä taustalla piilee."
Heromaa-Karjalainen sai selville, että työajat lyhenivät niin, että työvuorojen välillä oli enemmän vapaata. Myös työvuorot olivat lyhyempiä ja peräkkäisiä työvuoroja oli vähemmän.
Vapaiden viikonloppujen määrä väheni selkeästi.
Vuonna 2019 vapaita viikonloppuja oli 85 prosentissa työvuoroluetteloita, mutta vuonna 2021 vain 56 prosentissa. Liikennevalomallin mukainen ylikuormitus nousi merkittävästi silloin, kun työntekijällä ei ollut kolmen viikon jaksolla yhtään vapaata viikonloppua.
Käytettävissä olevan henkilöstön määrä ja taidot vaikuttavat työvuorosuunnitteluun. Työvuorossa on oltava sekä riittävä määrä työntekijöitä että riittävä määrä osaamista.
"Työputket ovat uudistuksen jälkeen lyhentyneet, joten työtä tehdään enemmän myös viikonloppuisin. Vapaat ovat siirtyneet arkeen, koska johonkin kohtaan ne on annettava."
Heromaa-Karjalainen haastaa työpaikkoja miettimään toimintaansa uudelta pohjalta.
"Työpaikoilla saattaa olla edelleen vallalla ajatus, jonka mukaan tehdään niin kuin on aina tehty. Sen sijaan voisi esimerkiksi pohtia, että onko toiminnalle tarpeellista, että kaikki tulevat töihin kello seitsemän."
Suomessa sote-työntekijät saavat tietää työvuoronsa yleensä vasta viikkoa ennen. Tämä johtaa Heromaa-Karjalaisen mukaan siihen, että työntekijät joutuvat sovittamaan muun elämän työhön.
"Mitä kauemmaksi työvuorosuunnittelu yksittäisestä työntekijästä viedään, sitä vaikeampi hänen on yhdistää työtä ja muuta elämää."
Työntekijät kannattaa ottaa mukaan työvuorosuunnitteluun ja antaa heidän vaikuttaa omiin työvuoroihinsa.
"Näin he sentään tietävät osapuilleen, millaisia työvuoroja on tulossa."
Heromaa-Karjalainen, Siru: Työaikalain vaikutus hoitotyöntekijöiden työaikojen kuormittavuuteen jaksotyössä. Itä-Suomen yliopisto 2022.
