Ilmoitusten määrä seuraa pitkälti terveydenhuollossa annetun hoidon määrää: mitä enemmän hoitokontakteja on, sitä enemmän on myös potentiaalisia vahinkotapahtumia.
Ilmoitusmäärä on viime vuosina ollut nousujohteinen lukuun ottamatta koronavuotta 2020. Vuonna 2019 vahinkoilmoituksia tehtiin 9 666.
Vuonna 2024 Potilasvakuutuskeskus antoi 8 536 ratkaisua potilasvahinkojen korvattavuudesta. Korvauksenhakijoista neljännes sai myönteisen korvauspäätöksen vähintään yhden hoitopaikan osalta.
”Läheskään kaikki vahinkoilmoitukset eivät johda korvauksiin, mutta turhia ilmoituksia ei silti ole. Vain ilmoituksen tekemällä potilasvahinkoa epäilevä voi selvittää, onko korvattavaa vahinkoa sattunut ja onko oikeutettu lain mukaisiin korvauksiin”, kertoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.
Korvattavista vahingoista valtaosa (95 %) korvattiin hoitovahinkoina. Näissä tapauksissa korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja siten välttänyt vahingon.
Noin kolmannes vahinkoilmoituksista evättiin sen vuoksi, että asianmukaisesti toteutetun hoidon haitallinen seuraus ei ollut vältettävissä, tai siksi, että hoidosta aiheutuneen infektion katsottiin olevan hoitoon liittyvä, ennakoitu riski.
Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joita korvattiin 716 tapausta. Näistä noin neljä kymmenestä liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkauksiin. Kliinisten tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 527. Tässä ryhmässä erityisesti diagnoosin ja hoidon viiveet ovat viime vuosina lisääntyneet.
Hammashoidollisten toimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 245, joista suurin osa liittyi hammasproteettiseen hoitoon ja juurihoitoihin.
Potilasvahinkojen korvauksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 25,2 miljoonaa euroa.