Useilla hyvinvointialueella viitosrokotteen kattavuus on kuitenkin lähellä 99 prosenttia.
Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen.
Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut.
”On mahdollista, että lasku selittyy pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta kartoitamme, onko taustalla myös muita syitä”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.
Rotavirusrokotteen ja pneumokokkirokotteen kattavuudet ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia ja pneumokokkirokotteen 96 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista.
Vesirokkorokotteen suosio on ollut kasvussa joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa syksyllä 2017. Nyt suosio vaikuttaa tasaantuneen.
Vuonna 2020 syntyneistä lapsista vesirokkorokotuksen on saanut noin 86 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2019 syntyneillä.
Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta.
Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista.
Rokottamattomia lapsia on ollut yleensä noin yksi prosentti ikäluokasta. Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on noussut 1,4 prosenttiin.
Kahdeksaan ikävuoteen asti ilman perusrokotuksia on vuonna 2015 syntyneistä jäänyt vain 0,8 prosenttia.
Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan potilastietojärjestelmistä.
Rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rokotusrekisterin lukuja korkeampia.
