Työhaastattelussa saa kysyä vain työhön liittyviä kysymyksiä.
Työnantaja ei saa kysyä työhaastattelussa henkilökohtaisia tai yksityisiä asioita, jotka eivät ole työn tai työsuhteen kannalta olennaisia.
Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät kysymästä esimerkiksi ammattiliiton jäsenyydestä, sairauksista, pari- ja perhesuhteista, etnisestä taustasta, uskonnosta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Lakien tarkoitus on estää syrjintää.
Rekrytoijan kannattaa miettiä kysymykset etukäteen asiallisiksi ja pitäytyä niissä. Rekrytoijan asiallinen toiminta luo osaltaan kuvaa koko rekrytoivasta organisaatioista, sen toiminnasta ja arvoista.
Epäasialliseen kysymykseen voi olla vaikea keksiä asiallista vastausta. Jos kysymys hämmentää, kysy, miten asia liittyy työhön. Näin haastattelija joutuu perustelemaan kysymyksen.
Erityisesti naisilta saatetaan kysyä lasten hankintaan tai heidän hoitoonsa liittyviä kysymyksiä. Niihin ei tarvitse vastata.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrää, että työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensisijaisesti työnhakijalta itseltään. Entisiltä työnantajilta saa kysyä tietoja vain työnhakijan luvalla.
Työnhakijalle pitää olla selvää, mihin hänen luovuttamiaan tietoja käytetään, ketkä niitä käyttävät ja miten kauan sekä mihin tarkoituksiin tietoja säilytetään.
Tietojen etsiminen hakukoneella tai sosiaalisesta mediasta on epäasiallista ilman työnhakijan lupaa. Vaikka työnantaja kysyisi luvan hakukoneen käyttöön, riskinä on, että sekoitut johonkuhun toiseen.
Halutessasi voit liittää hakemukseesi tiedon sosiaalisen median tileistäsi, jos pidät sitä työlle olennaisena.
Aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävän kannattaa miettiä, millainen kokonaiskuva tileistä muodostuu.
Linkedin-palvelua työnantaja voi käyttää ongelmitta, koska se keskittyy nimenomaan työnhakuun ja työelämään.
Niin sanotun hiljaisen tiedon käyttäminen on rekrytoinnissa kiellettyä, vaikka varsinkin sisäisissä rekrytoinneissa se on luultavasti tavallista.
Sisäisissä rekrytoinneissa työnantajalla voi hyvinkin olla työnhakijasta hiljaista tietoa, jota työnhakija ei halua tuoda esiin uutta tehtävää hakiessaan. Tämä tieto ei saisi vaikuttaa työnhakijan mahdollisuuksiin.
Lasten kanssa työskentely edellyttää, että työntekijä toimittaa rikosrekisteriotteen työnantajalle nähtäväksi. Työnantaja ei voi hankkia sitä itse, eikä se saa ottaa otetta säilytettäväksi.
Jos työhön kuuluu säännöllistä työskentelyä kodeissa tai kodinomaisissa oloissa, työnantajalla voi olla oikeus selvittää valinnan jälkeen työntekijän luottotiedot. Tietojen selvittämisestä on ilmoitettava etukäteen.
Tehyn työelämäopas sekä Työ, terveys ja turvallisuus -lehti.
Asiantuntijana Tehyn juristi Mirja Kinnunen.
