Suojelutyö tarkoittaa työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka vaarantuu työtaistelun vuoksi.
Suojelutyön järjestämiseen liittyvät työmarkkinakäytännöt ovat vakiintuneita ja sopimiseen perustuvia. Myös muissa Pohjoismaissa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, eivät lainsäädäntöön.
SAK, Akava ja STTK katsovat, että Suomi eriytyy yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista.
Niiden mukaan lakihankkeen valmisteluun on liittynyt poikkeuksellisen voimakas poliittinen ohjaus. Sen myötä hallituksen esitystä muutettiin olennaisesti vielä sen jälkeen, kun kolmikantavalmistelu oli päättynyt ja lainsäädännön arviointineuvosto antanut lausuntonsa sääntelyehdotuksesta.
”Lain valmistelussa ei toimittu lausuntoprosessia koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti”, järjestöt kritisoivat.
Lakiesityksellä ehdotetaan muutettavan työaikalain hätätyötä koskevaa säännöstä ilman kolmikantaista valmistelua ja ilman vaikutusarvioita. Lisäksi säännöksellä tehdään suoria poikkeuksia EU:n työaikadirektiivin määräyksistä.
Järjestöt katsovat, että hätätyösäännöksen muuttaminen johtaa käytännössä siihen, että työnantajat voivat jatkossa määrittää lakkorajat työnjohto-oikeutensa puitteissa. Tämä puolestaan heikentää työnantajien kiinnostusta neuvotella suojelutyöstä työntekijöiden kanssa.
”Tällaista ’ohituskaistaa’ on pidettävä kansainvälisten sopimusten vastaisena.”
Keskusjärjestöt muistuttavat, että hätätyötä koskevaa sääntelyä ei koskaan ole tarkoitettu käytettäväksi työtaistelutilanteissa kuin enintään hyvin poikkeuksellisesti. Työtaistelut eivät ole hätätyön edellyttämällä tavalla mitenkään työnantajan kannalta täysin ulkoisia tai ennalta-arvaamattomia tapahtumia. Hätätyötä koskevat menettelytavat ja seuraamusjärjestelmä ovat tämän osalta puutteellisia ja toimimattomia.
Järjestöt näkevät lakiesityksen myös yksipuolisena, sillä tasapainoista sääntelyä työnantajien käyttämiin työtaistelutoimiin ei esitetä, vaikka työnantajien työsulut ovat 2000-luvulla olleet verrattain yleisiä.
Maan hallituksen pyrkimyksenä on saada eduskunnassa etenevä lakiesitys voimaan mahdollisimman pian. Tämä antaa mahdollisuuden siihen, että uudella sääntelyllä voidaan puuttua jo parhaillaan käynnissä olevien työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden asetelmiin.
Lue lisää
Tehyn erityisasiantuntija: Hallituksen toiminta hätätyölain valmistelussa edustaa trumpilaista lainsäädäntöä
