Opiskeluhuollon aika menee opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoitoon ennaltaehkäisyn sijaan

Yli puolet opiskeluhuollossa työskentelevistä terveydenhoitajista, kuraattoreista, psykologeista ja lääkäreistä kokee mahdollisuutensa auttaa hyviksi tai melko hyviksi, kun kyseessä ovat oppilaiden ja opiskelijoiden masentuneisuus, ahdistuneisuus ja uupuminen. Sen sijaan opiskelijoiden käytöshäiriöissä auttamismahdollisuutensa kokee hyviksi tai melko hyviksi vain kolmannes opiskeluhuollon ammattilaisista ja opiskelijoiden syömishäiriöissä vain joka viides.

Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta. Vastausten perusteella opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset käyttivät lukuvuonna 2021–2022 merkittävän osan asiakastyöajastaan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin ja niihin liittyvään yhteistyöhön.

Perusopetuksessa ja toisella asteella työskentelevät kuraattorit ja psykologit käyttivät oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin asiakastyöajastaan keskimäärin puolet, lääkärit vajaan kolmanneksen ja terveydenhoitajat neljäsosan. Toisella asteella mielenterveysongelmiin käytettiin aikaa selvästi enemmän kuin perusopetuksessa.

THL:n kyselyn tulosten mukaan mielenterveysongelmien hoitoon saatu menetelmäkoulutus paransi ammattilaisten auttamismahdollisuuksia.

Vastausten valossa opiskeluhuoltopalvelut ovat muuttuneet suurelta osin lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiksi. Kuitenkin opiskeluhuoltopalvelut, lukuun ottamatta opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitoa, on alun perin tarkoitettu hyvinvoinnin ja terveyden ongelmia ehkäiseviksi palveluiksi. Niiden päätehtävä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia monialaisen yhteistyön keinoin eikä keskittyä korjaamaan jo syntyneitä ongelmia.

”Mielenterveysongelmien hoito on siirtynyt vähitellen opiskeluhuoltopalveluihin, jossa niiden hoitamiseen ei ole kunnolla resursseja. Etenkin perusopetuksessa opiskeluhuoltopalvelut on suunniteltu ennaltaehkäiseviksi palveluiksi, ja henkilöstöresurssit mitoitettu sen mukaan”, kertoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Hänen mukaansa lainsäädäntöön tulisi tarkentaa, missä lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut palvelujärjestelmässä sijaitsevat ja osoittaa työhön riittävät edellytykset.

Opiskeluhuoltopalvelujen OPA 2022 -kyselyyn vastasi maaliskuussa 2022 yhteensä 1 360 terveydenhoitajaa, kuraattoria, psykologia tai lääkäriä. Vastausprosentti oli 37.