Mirkka Ali-Alha työskenteli varhaiskasvatuksen opettajana kuusi vuotta ennen kuin lähti opiskelemaan Metropoliaan sosionomin ylempää amk-tutkintoa.
Kyselyyn vastasi syyskuussa 964 varhaiskasvatuksen työntekijää. Suurin osa heistä oli lastenhoitajia. Valtaosa vastaajista työskenteli kunnallisessa päiväkodissa. Vastaajat ovat Tehyn tai Jytyn jäseniä.
60 prosenttia vastaajista ei tiennyt, onko työpaikalla olemassa ilmoituksen tekemistä varten lomaketta vai ei.
Vastaajista 63 prosenttia oli saanut työnantajaltaan ohjeet ilmoituksen tekemiseen, kun taas 37 prosenttia ei ollut saanut minkäänlaista ohjeistusta. Kaikista vastaajista vain 38 prosenttia piti saamaansa ohjeistusta riittävänä.
Ilmoituksen tekemisestä ei saa koitua sen tekijälle negatiivisia seurauksia. ”Silti osa pelkää joutuvansa silmätikuksi. Tätä ei saisi nähdä mörkönä, vaan keinona saada arvokasta tietoa, jonka perusteella asiat voivat muuttua parempaan suuntaan.”
Ali-Alha työskenteli vielä vaka-opettajana, kun ilmoitusvelvollisuus viime vuonna tuli voimaan.
”Lakiuudistus on minusta tarpeellinen. Olen kuullut kuitenkin paljon, että ilmoitusvelvollisuuteen liittyy epäselvyyksiä ja siitä on erilaisia ohjeistuksia eri toimipaikoissa. Miten esimerkiksi tulkitaan epäkohdan uhka? Laki on aika ympäripyöreä. Siksi halusin tutkia aihetta.”
Opinnäyte on kaksiosainen, ja toisessa osassa selvitetään tarkemmin henkilöstön kokemuksia ilmoitusvelvollisuudesta. Lopullinen opinnäyte valmistuu ensi keväänä.
Lue lisää:
Ilmoita varhaiskasvatuksen epäkohdasta - ilmoitusvelvollisuus tuli lakiin
