Tehystä sairaalaverkon ja päivystyksen tarkastelun lähtökohtana tulee olla yksiselitteisesti väestön palveluiden tarve ja potilasturvallisuus – ei hoitajapula, jonka ratkaisuun löytyy keinoja.
”Hoitajapulaa ehkäistään tehokkaimmin parantamalla edelleen palkkausta ja työoloja, eikä sulkemalla yksiköitä. Myös kansainvälisen rekrytoinnin pitää olla nykyistä paljon aktiivisempaa ja suunnitelmallisempaa”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehyn mielestä terveydenhuollon toimivuutta pitää tarkastella kokonaisuutena. Päivystyksiä kuormittaneiden ruuhkien taustalla ei ole vain henkilöstöpula, vaan myös esimerkiksi jatkohoitopaikkojen puute ja vanhuspalveluiden ongelmat.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä julkaisi tänään selvityksensä sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjaosta. Työryhmän mukaan sairaaloiden ja päivystysten verkostoa on tiivistettävä.
Tehy kritisoi sitä, että ministeriön työryhmän ehdotuksesta puuttuivat vaikutusarviot ja keskeinen tietopohja.
”Tässä on riski, että muutokset aiheuttavatkin uusia ongelmia ja voivat jopa karkottaa nykyisiä osaajia. Ei hoitohenkilöstö ole karjaa, jota voi siirtää paikasta ja tehtävästä toiseen määräämällä”, sanoo Rytkönen.
Selvityksessä ehdotetaan, että synnytyssairaaloita olisi tulevaisuudessa yksi joka hyvinvointialueella ja Uudellamaallakin niiden määrää vähennettäisiin. Myös keskussairaaloiden määrä vähenisi ja osasta tulisi niin sanottuja akuuttisairaaloita.
Työssäkäyntialueet eivät Rytkösen mukaan saa muodostua liian suuriksi.
”Ihmisillä on oikeasti omakin elämä, koti ja perhe. Eivät he halua käyttää rajallista vapaa-aikaansa pitkiin työmatkoihin.”
Hyvinvointialueet ovat toimineet vuoden ja ovat yhä keskellä muutosta.
”Pitäisi olla malttia katsoa edellisen muutoksen vaikutukset. Suunnitelmat uudesta mittavasta toiminnan ja rakenteiden uudistamisesta aiheuttavat henkilöstön kannalta nyt uutta hämmennystä ja huolta.”
Lue lisää:
