Kun työntekijä palaa sairauslomalta kevennettyyn työhön, työyhteisö tarvitsee tueksi yhden työntekijän lisää.
Varhaiskasvatuksen mielenterveysongelmista johtuvien sairauspoissaolojen kierre on katkaistavissa. Sen osoittaa Työterveyslaitoksen tuore tutkimus suosituksineen.
Olennaista on, miten hoidetaan työntekijän paluu sairauslomalta kevennettyyn työhön.
”Keskeistä onnistumisessa oli sijaisen palkkaaminen kevennetyn työn ajaksi. Näin ehkäistiin tiimin muiden työntekijöiden kuormittumista”, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti.
Työtä muokkaamalla pyrittiin reagoimaan liialliseen kuormitukseen jo varhaisessa vaiheessa, kun havaittiin ensimmäisiä merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä.
Varhaiskasvatustyön arjessa osoittautui haastavaksi tunnistaa kynnys, jolloin työn muokkaus on tarpeen.
”Työn määrästä ja laajentumisesta, fyysisistä ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja esimerkiksi elämäntilanteesta johtuvat tekijät kietoutuvat helposti kokonaisuudeksi, johon voi olla vaikea reagoida ja ottaa puheeksi, kertoo projektipäällikkö Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.
Mielenterveyteen kytkeytyvät sairauspoissaolot vähenivät hankevuonna 2020 muokattua työtä aktiivisesti toteuttaneessa kaupungissa. Samansuuntainen kehitys havaittiin kuitenkin tuolloin ensimmäisenä koronavuotena myös laajemmin.
Tilastollisten analyysien perusteella palkitsevuuden lisääminen näyttäisi olevan keskeistä vähennettäessä nuorten työntekijöiden pitkiä sairauspoissaoloja, kun taas vanhemmilla työntekijöillä korostuu työn vaatimusten vähentäminen ja työn hallinta.
Tunnistan ajoissa, toimin aktiivisesti -toimintatavalla pyrittiin lisäämään esihenkilöiden ja työyhteisöjen valmiuksia tukea mielenterveyttä työssä.
”Hankkeen myötä varhaiskasvatuksen työpaikoilla mielenterveydestä keskustelun nähtiin arkipäiväistyneen. Työyhteisöissä on olennaista löytää puhumisen tapoja, joissa mielenterveyttä ja työtä voidaan käsitellä työyhteisössä ilman, että se vaatii yksittäisten mielenterveyden ongelmia kokeneiden työntekijöiden ulostuloa”, sanoo Mattila-Holappa.
Hankkeessa luotiin koulutusmateriaali mielenterveyttä tukevan esihenkilövalmennuksen toteuttamiseen työpaikalla.
