Työskenteletkö sosiaali- ja terveydenhuollossa julkisella sektorilla, olet keski-ikäinen nainen, sinulla on korkeakoulututkinto ja olet kantasuomalainen? Onneksi olkoon, tilastojen mukaan olet todennäköisesti ammattiliiton jäsen!
Tehyläisistä ammattiryhmistä vähiten ammattiliittoon kuuluvat lähihoitajat. Heistä jopa 29 prosenttia ei kuulunut vuonna 2022 liittoon tai edes työttömyyskassaan.
Lähihoitajat saavat seuraa muista toisen asteen koulutuksen suorittaneista, sillä vuonna 2023 heistä 48 prosenttia kuului ammattiliittoon. Ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneista 68 prosenttia kuului liitton.
Tiedot käyvät ilmi yliaktuaari Tuomo Heikuran Tilastokeskuksen Tieto ja trendit -blogista.
Ammattiliittojen jäsenten osuus palkansaajista on viime vuosina vähentynyt, kun taas työttömyyskassoihin kuuluvien määrä on kasvanut tasaisesti. Kyseessä ei ole vain suomalainen ilmiö, sillä vastaavia trendejä on havaittu kansainvälisesti myös muissa kehittyneissä maissa jo 1900-luvun puolella.
Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten palkansaajien osuus ammattiliittojen jäsenistä on pysynyt OECD:n tilastojen mukaan kuitenkin suhteellisen korkeana.
Naispalkansaajat valitsevat Suomessa ammattiliiton jäsenyyden useammin kuin miehet. Naisista 57 prosenttia kuului vuonna 2023 liittoon; miehistä 46 prosenttia.
Alle 65-vuotiaista useimmin ammattiliittoon kuuluvat 60–64-vuotiaat 66 prosentin osuudella ja vähiten 15–19-vuotiaat noin 8 prosentin osuudella.
Vuoden 2023 tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisista vain noin joka kolmas (34 prosenttia) kuului liittoon, kun suomalaistaustaisista palkansaajista kuului useampi kuin joka toinen (54 prosenttia).
Heikura pitää todennäköisenä, että ammattiliittoon liittymisen halukkuuteen vaikuttaa se, kuinka yleistä palkansaajien ammattiliittoihin kuuluminen on ollut henkilön lähtömaassa.
