Lyhyiden vuorovälien määrä puolittunut työaikalain uudistuksen myötä – "Vaikutus työkykyyn ja -turvallisuuteen merkittävä"

Lyhyet, alle 11 tunnin vuorovälit ovat vähentyneet sosiaali- ja terveydenhuollossa alle puoleen sen jälkeen, kun työaikalaki uudistettiin vuonna 2020.

Koronapandemia ei valmiuslain käyttöönotosta huolimatta aiheuttanut työaikoihin suuria muutoksia. Sairauspoissaolot erityisesti vuorotyössä ovat kasvaneet.

Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta. 

Työaikalaki edellyttää vuorokausilepoa koskevan määräyksen noudattamista myös vuorotyössä.

Työntekijöille on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika lukuun ottamatta varallaoloaikana tehtyä työtä. 

Liian lyhyet vuorovälit eivät jätä työntekijälle tarpeeksi aikaa palautumiseen.

"Lyhyt väli lisää sekä sairauspoissaolojen että työtapaturmien riskiä. Nopea lasku lyhyiden vuorovälien määrässä on työkyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittävä", sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta. 

Lyhyet vuorovälit ovat paikallisesti sopimalla edelleen mahdollisia. Taso on kuitenkin olennaisesti matalampi kuin aiemmin.

Vuorotyö sisältää monia kuormittavia työaikojen piirteitä, jotka voivat lisätä sairauspoissaolojen riskiä. Aineistosta näkyy, että vuorotyössä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin päivätyössä. 

Vuorotyössä sekä sairauspoissaolopäivien määrä että lyhyet sairauspoissaolojaksot ovat lisääntyneet joitakin prosenttiyksikköjä viimeisen 15 vuoden aikana. Sairauspoissaolojen kasvu on kiihtynyt etenkin vuonna 2022. 

"Tulisi ehdottomasti selvittää, mitkä tekijät sote-alan organisaatioissa ovat yhteydessä kehitykseen", sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.

Koronapandemiaan liittyvä valmiuslaki mahdollisti ylityötä ja lepoaikoja koskevista säädöksistä poikkeamisen vuosien 2020 ja 2021 aikana. 

"Korona ei näyttänyt vaikuttavan työvuorojen keskimääräisiin pituuksiin tai palautumisaikoihin. Sairauspoissaolopäivien määrä kävi huipussaan juuri koronapandemian alettua maaliskuun alussa vuonna 2020. Niiden määrä laski kuitenkin pian koronakaranteeni- ja sairauspoissaolosäädösten kehittyessä", sanoo vanhempi asiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.

Keskiarvojen alle voi kuitenkin jäädä piiloon yksittäisiä työntekijöitä koskevia kuormitushuippuja. Ne osuvat työntekijöille, joiden päätyönä oli koronapotilaiden opastus tai hoito.