Jotta lastenhoitajien uupumusta voitaisiin estää ja työssä jaksamista parantaa, tarvitaan toimenpiteitä. Yksi keskeinen vaikuttava asia ovat henkilöstön suhdeluvut.
”Pitäisi lopultakin päästä siihen, että koko talon sijaan tarkastellaan ryhmässä olevan henkilöstön määrä. Työssä jaksamista lisää, kun alle 3-vuotiaiden ryhmässä on kaksi lastenhoitajaa. Ilman nopeita toimia alaa uhkaa paheneva henkilöstöpula.”
Varhaiskasvatuksen henkilöstön riskiin siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle vaikuttavat tekijät liittyvät henkilöstön ikä- ja ammattirakenteeseen sekä sairauspoissaoloihin. Toimialan sisällä henkilöstön työkyvyttömyysriski vaihtelee ammateittain. Työkyvyttömyysriski korostuu varhaiskasvatuksen ammattialoista lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä.
Lastenhoitajien riski siirtyä kolmen vuoden sisällä työkyvyttömyyseläkkeelle on jonkin verran kunta-alan ja hyvinvointialueiden keskimääräistä suurempi (2,0 %), mikä tarkoittaa lastenhoitajien keskuudessa vuosittain noin 130 henkilöä enemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. Lähivuosina tämä merkitsisi jopa noin 660 lastenhoitajan siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Varhaiskasvatuksen opettajien riski on jonkin verran keskimääräistä pienempi (1,4 %) tarkoittaen noin 300 henkilöä seuraavan kolmen vuoden aikana.
Lastenhoitajilla yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varhaiskasvatuksen opettajilla mielenterveyshäiriöt.
Työkyvyttömyysriski kasvaa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen ja on suurin yli 55-vuotiailla. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä lastenhoitajien riski on 5,6 % ja varhaiskasvatuksen opettajien 4 %.
Tiedot käyvät ilmi Kevan tuoreesta varhaiskasvatuksen toimialakatsauksesta, johon on koottu tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu varhaiskasvatuksen toimijoita alan ammattilaisten työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
”Työ varhaiskasvatuksessa koetaan tärkeänä, mutta se myös kuormittaa henkilöstöä entistä enemmän. Kokemus työkyvystä on vuosi vuodelta heikentynyt ja nyt jo joka viides kokee henkisen tai fyysisen työkykynsä heikoksi. Henkilöstön osaaminen on vankkaa, ja työyhteisöt ovat myös selkeä voimavara henkilöstölle”, sanoo Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen tiedotteessa.
Poissaolot sairauden takia ovat varhaiskasvatuksessa viime vuosina lisääntyneet, ja kasvu oli erityisen suurta vuonna 2022. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyi poissaoloja enemmän kuin muilla kunnan ammattialoilla, keskimäärin 21,1 päivää vuonna 2022 ja 18,6 päivää vuonna 2021. Molempina vuosina heille kertyi poissaoloja keskimäärin viisi päivää enemmän kuin kuntatyöntekijöille keskimäärin.
Lyhyitä (1–5 päivän mittaisia) ja keskipitkiä (6–30 päivän mittaisia) poissaolojaksoja oli varhaiskasvatuksen kaikilla ammattiryhmillä enemmän kuin kunta-alalla ja hyvinvointialueilla keskimäärin.
”Nuorten heikentynyt työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat huolestuttavia. Tilastot osoittavat, että nuorten aikuisten pidempien poissaolojen taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja erityisesti ahdistuneisuus. Myös varhaiskasvatuksessa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt. Nuorten perehdyttämiseen, johtamiseen ja tukeen pitää nyt panostaa”, Pekkarinen painottaa.
Lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien lyhyillä ja keskipitkillä sairauspoissaoloilla on hieman voimakkaampi yhteys työkyvyttömyyseläkeriskiin kuin muilla kunnan ammattialoilla, ja poissaolojaksojen vähentäminen pienentääkin heillä riskiä keskimääräistä enemmän.
Varhaiskasvatuksessa 10 prosentin vähennys sairauspoissaoloissa voisi merkitä vuosittain jopa 40 henkilön jatkamista työelämässä työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Viime vuosina varhaiskasvatuksesta on vuosittain siirtynyt noin 500 vakuutettua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Keva arvioi, että työkyvyttömyyden välittömät kustannukset olivat vuonna 2022 koko julkisella alalla noin 1,7 miljardia euroa. Työkyvyttömyys ja työvoiman ikääntyminen myös lisäävät työvoimapulaa.
Keva on Suomen suurin työeläkevakuuttaja. Se huolehtii julkisen sektorin eli kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan ja Suomen Pankin työntekijöiden eläkeasioista. Kevalla on yli 1,3 miljoonaa henkilöasiakasta.
