”Selvisi, että esihenkilö ei saanut kertoa rikosilmoituksessa potilaan nimeä, koska esihenkilö ei ollut osallistunut hoitoon. Pidän tätä vakavana epäkohtana”, Markku Väli-Harju sanoo. Hän näkee työsuojeluvaltuutettuna, että henkilökuntaan kohdistuva väkivalta ja uhkailu ovat päivittäistä arkea.
Väli-Harju kysyi epäkohdasta monelta eri taholta, muun muassa aluehallintovirastosta ja syyttäjänlaitoksesta. Apulaisoikeusasiamies otti asian käsiteltäväkseen ja antoi siitä marraskuun lopussa päätöksen.
Apulaisoikeusasiamies toteaa, että potilastietoa tulee suojata niin pitkälle kuin mahdollista, mutta työntekijän oikeusturva ja oikeus turvalliseen työpaikkaan voi edellyttää sitä, että työnantajalla on oikeus kertoa epäillyn nimi poliisille. Nimi tulisi kertoa, jos mahdollista, paljastamatta epäillyn asemaa potilaana, vaikka se usein onkin pääteltävissä.
Apulaisoikeusasiamiehen mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulee ryhtyä epäkohdan osalta lainsäädäntötoimiin, sillä sekä potilaiden että terveydenhuollon työntekijöiden oikeuksien turvaaminen edellyttää lainsäädännön selkeyttämistä. Apulaisoikeusasiamiehestä on ymmärrettävää, että yksittäinen työntekijä voi esimerkiksi turvallisuussyistä toivoa, että rikosilmoituksen tekee hänen työnantajansa.
Apulaisoikeusasiamies kertoo itsekin havainneensa, että potilaiden henkilökuntaan kohdistama väkivalta ja sen uhka vaikuttaa lisääntyneen. Hän pitää asiaa vakavana.
