Neuvolassa terveydenhoitajan on suotavaa yleisesti puhua lapsen vanhemmista sen sijaan, että suuntaa puheen vain äidille ja sulkee isän pois. Yksittäiseen lapseen äitiin tai isään voi neuvolassa sen sijaan hyvin viitata näillä sanoilla. Näin blogissaan neuvoo johtaja Leena Nissilä Kotimaisten kielten keskus Kotuksesta.
Kotus on antanut eduskunnan lakivaliokunnan pyynnöstä käsiteltävänä olevaan kansalaisaloitteeseen. Aloitteen otsikko on ”Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä, palveluissa ja yhteiskunnassa”.
Aloitteen laatijat ja allekirjoittajat ovat olleet huolissaan siitä, että "äiti" ja "isä" korvataan joillain muilla ilmauksilla. Kotuksella on rauhoitteleva viesti: Äidillä ja isällä ei ole hätää.
Vaihtoehtoisilla vanhempia kuvaavilla ilmauksilla on kuitenkin perusteensa.
Kotuksen mukaan yleiskielessä ja julkisessa kielenkäytössä tulee käyttää ilmauksia, jotka pitävät yllä ja edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Siksi ihmisryhmistä puhuttaessa on suosittava ilmauksia, jotka eivät sulje pois ketään tarkoitettuun ryhmään kuuluvaa.
Vähemmistöt huomioon ottava kieli ei vähennä enemmistön oikeuksia. Sen sijaan pois sulkeva kieli voi olla johtaa esimerkiksi siihen, että vähemmistön edustaja jää ilman hänelle kuuluvia etuuksia.
Vanhemmuuslaissa ei Kotuksen mukaan ole pyritty korvaamaan äitiä ja isää muilla sanoilla.
Nissilä toteaa blogissaan, että äitiys, isyys ja vanhemmuus suhteessa lapseen voivat muodostua monilla tavoilla.
"Siksi lainsäädännössä voi olla monissa tapauksissa yksitulkintaisempaa käyttää muita ilmauksia viittaamaan juuri lain kuvaamiin tapauksiin. Näin voi olla esimerkiksi määriteltäessä raskauteen tai synnytykseen perustuvia oikeuksia, jotka eivät koske kaikkia äitejä tai vanhempia."
Nissilä muistuttaa, että termejä ei voi päättää sen mukaan, miten joku haluaisi asioiden olevan, vaan laki pitää kirjoittaa niin, että se sopii kuvaamaan koko yhteiskunnan todellisuutta.
Todellisuutta on se, että kaikki lapset eivät synny perheisiin, joissa on äiti ja isä.
