”Mitoituslainsäädäntö on tärkeä panostus hoidon laatuun”, sanoo työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman Tehystä.
Vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä kolmannes on saavuttanut ensi joulukuussa voimaan tulevan henkilöstömitoituksen 0,7 jo nyt.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) marraskuussa 2022 keräämistä tiedoista.
Paras tilanne on Helsingissä, jossa 49 prosenttia yksiköistä täytti tulevan vähimmäismitoituksen. Kauimpana tavoitteesta ollaan Pohjois-Karjalassa, jossa mitoituksen täytti yksiköistä kahdeksan prosenttia.
”Henkilöstön hankala saatavuus on varmasti saanut yksiköt aloittamaan rekrytoinnit hyvissä ajoin. On tärkeää, että vanhuspalvelujen laadun parantaminen jatkuu. Laatuongelmista kärsinyt palvelujärjestelmä on saatava kuntoon”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Tällä hetkellä vaadittava mitoitus on 0,6, ja sen täytti 95 prosenttia yksiköistä. Heikoiten mitoitus täyttyi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Huhtikuun alusta lähtien vähimmäismitoitus on 0,65.
”Mitoituslainsäädäntö on tärkeä panostus hoidon laatuun. Se lisää myös alan pito- ja vetovoimaa”, sanoo työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman Tehystä.
Mitoitus tuli lakiin vuoden 2019 hoivakriisin jälkeen, jolloin paljastui vakavia epäkohtia ja useita yksiköitä jouduttiin sulkemaan. Tästä on Valvira muistuttanut viime päivinä.
Hoiva-avustajien määrä henkilöstössä on noussut 35 prosenttia vuodesta 2021. Heitä on 8 prosenttia eli yhtä paljon kuin sairaanhoitajia. Suurin hoiva-avustajien määrä oli Pohjois-Karjalassa, missä heitä oli henkilöstöstä 16 prosenttia.
Lähihoitajat ovat edelleen palveluasumisen suurin työntekijäryhmä. Heitä oli henkilöstöstä 71 prosenttia. Hoitajien osuus henkilöstöstä on hieman korkeampi julkisella (83 %) kuin yksityisellä sektorilla (76 %).
Suomessa oli marraskuussa 1 809 iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon yksikköä. Puolet niistä oli yksityisiä. Kaikkiaan yksiköissä työskenteli noin 38 000 työntekijää.
