Eloisa, Pohde, Soite ja Siun sote ovat esimerkkejä uusien hyvinvointialueiden itselleen keksimistä oheisnimistä.
Kotimaisten kielten keskus Kotus ei uusista nimistä innostu. Se suosittelee, että hyvinvointialueesta käytetään sen virallista nimeä. Lyhennettä varten pitää sen mielestä luoda yhtenäinen käytäntö, joka perustuu suomen ja ruotsin lyhenteiden oikeakieliseen muodostamiseen.
Suomen ja ruotsin kielten lautakunnat ovat ottaneet kantaa uusien hyvinvointialueiden oheisnimiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yksiköiden nimiin.
"Viralliset nimet ovat pitkiä, mikä houkuttelee keksimään mainonta- ja markkinointihengessä lyhyen nimen. Uudella nimellä pyritään helposti lähestyttävyyteen, mutta riski on, että julkinen palvelu sekoittuu yritykseen", suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö sanoo.
Kotus muistuttaa, että nimien suunnittelussa on käännyttävä ajoissa kielen ja nimistön asiantuntijoiden puoleen.
"Yksittäiset hyvinvointialueet ovat pyytäneet koulutusta ja apua lyhenteidensä ja verkkotunnusten laatimisessa, mutta keskitettyä yhteydenottoa ei ole tullut", nimistönhuollon erityisasiantuntija Ulla Onkamo Kotuksesta sanoo.
Epäselvä oheisnimi yhdistyy kannanoton mukaan huonosti viralliseen nimeen ja sekoittuu yritysten ja tuotteiden nimiin.
Myös nimen taivuttaminen saattaa tuottaa ongelmia. Miten esimerkiksi "Pohde" taipuu?
"Kielitaju ohjaa taivuttamaan 'Pohteen' astevaihtelun mukaisesti, mutta oikeastaan pitäisi taivuttaa 'Pohden', kun kyseessä ei ole sana, johon astevaihtelu kielihistoriallisesti kuuluu. Tällaiset asiat pitäisi miettiä jo suunnitteluvaiheessa", Onkamo sanoo.
Kotus on puuttunut uudistuksen kielellisiin ongelmiin hyvissä ajoin: Kotus ei esimerkiksi suosita hyvinvointialue-sanaa, vaan on maakunnan kannalla. Kotuksen kannasta huolimatta valtioneuvosto päätti käyttää hyvinvointialuetta.
