Työhyvinvointi on julkisella alalla kehittynyt monin tavoin hyvään suuntaan. Aiempaa useampi työntekijä kokee kuitenkin epävarmuutta työnsä jatkuvuudesta.
Tilanne käy ilmi Kevan Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksesta.
Hyvinvointialueiden terveysalan työntekijöistä aiempaa useampi (79 prosenttia) arvioi henkisen työkykynsä nyt hyväksi tai erinomaiseksi.
Esihenkilöiden työhyvinvointi hyvinvointialueilla on heikentynyt vuodesta 2022. Heistä 72 prosenttia koki nyt henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi kun vuonna 2022 vastaava osuus oli 87 prosenttia.
Nuorten henkinen työkyky ei ole palautunut vuotta 2022 edeltävälle tasolle.
Vuonna 2020 nuorista 81 prosenttia arvioi henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, kun tällä hetkellä 72 prosenttia on tätä mieltä. Samalla niiden nuorten määrä, jotka eivät koe henkistä työkykyään hyväksi, on kasvanut 17 prosenttiin (9 prosenttia vuonna 2020).
"Nuorten henkinen työkyky on herättänyt huolta jo pidemmän aikaa. Kehitys on alkanut ennen koronapandemiaa ja näkyy myös nuorten poissaoloissa sairauden takia: viimeisen kymmenen vuoden aikana alle 30-vuotiaiden keskuudessa ahdistuneisuushäiriöstä johtuvat pitkät poissaolot ovat yli viisinkertaistuneet julkisella alalla, tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen sanoo.
