Keva: Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköitymässä seuraavan 10 vuoden aikana

Hyvinvointialueiden lähihoitajista joka kolmas ja sairaanhoitajista joka neljäs on jäämässä eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana. Kuntien lastenhoitajista sama koskee joka neljättä.

Kuvateksti
Eläköitymisennusteen mukaan hyvinvointialueilta jää eläkkeelle keskimäärin joka kolmas työntekijä seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Kuva: iStock

Kun tarkastellaan hyvinvointialueiden henkilöstöä kokonaisuudessaan, lukumääräisesti eniten eläköityy hoitohenkilöstöä. Ennusteen mukaan noin 16 000 lähihoitajaa ja 12 000 sairaanhoitajaa on siirtymässä eläkkeelle vuoteen 2033 mennessä. 

Myös yleissihteereistä, välinehuoltajista sekä työn- ja askartelunohjaajista lähes puolen arvioidaan eläköityvän tänä aikana.

Pienintä eläköityminen taas on erikoislääkärien, palomiesten ja sairaankuljetuksen ensihoitajien kohdalla, joilla kymmenen vuoden ennuste eläköitymiselle on alle 20 prosenttia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kevan tekemään eläköitymisennusteeseen on nyt ensimmäisen kerrat koottu tiedot hyvinvointialueiden ammateista eläkkeelle siirtyvistä. Raportissa tarkastellaan entiseen tapaan myös kunta-alan, valtion ja kirkon alan henkilöstön ennustettua eläköitymistä.

Eläköitymisennusteen mukaan hyvinvointialueilta jää eläkkeelle keskimäärin joka kolmas työntekijä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Suhteellisesti eniten eläköityviä on Lapin, Kainuun ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla, joissa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille on siirtymässä noin 35 prosenttia nykyhenkilöstöstä vuosien 2024–2033 aikana.

Muuta maata vähäisempää ennustettu eläköityminen on Vantaan ja Keravan sekä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ja Hus-yhtymän henkilöstön joukossa, mikä on alle 30 prosenttia nykyhenkilöstöstä.

Ennuste heijastelee työntekijöiden ikä- ja ammattirakennetta.

Työkyvyttömyysriski vaihtelee melko paljon ammattiryhmien välillä. Ennusteen mukaan työkyvyttömyydestä johtuva eläköityminen on hyvinvointialueilla suurinta sosiaalialan hoitajilla, kehitysvammaisten hoitajilla, työn- ja askartelunohjaajilla, henkilökohtaisilla avustajilla ja hammashoitajilla. Pienimmän työkyvyttömyyseläköitymisen ammatteja taas ovat erilaiset johtajat ja erityisasiantuntijat sekä palomiehet.

Hyvinvointialueista muodostui suuri uusien työnantajien joukko niiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Kuntien ja sote-kuntayhtymien palveluksesta siirtyi noin 235 000 sote-ammattilaista hyvinvointialueiden palvelukseen. Kuntien, kuntaosakeyhtiöiden ja muiden kuntaorganisaatioiden palveluksessa oli vuoden 2023 maaliskuussa noin 332 000 vakuutettua.

Nykyisen kunta-alan eli kuntien, kuntayhtymien ja kuntaosakeyhtiöiden henkilöstön kymmenen seuraavan vuoden arvioitu eläkepoistuma on myös noin 32 prosenttia.

Ammattirakenne kunta-alalla sen sijaan on hyvin erilainen kuin hyvinvointialueilla. Opetus ja varhaiskasvatus ovat kuntien suurimmat ammattialat, ja niiltä eläkkeille poistuu lukumääräisesti eniten työntekijöitä lähivuosina. Luokanopettajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja lastenhoitajista eläkkeelle siirtyy arviolta noin joka neljäs kymmenen vuoden aikana.

2.10.2024 Vaihdettu kuva ja kuvateksti.