Jatkatko työntekoa vielä eläkkeellä? Aika moni sitä jo tekee tai ainakin harkitsee

Kyselyn mukaan yli puolet Tehyn ja SuPerin eläkeläisjäsenistä tekee töitä vielä eläkkeellä. Työhaluja lisäsivät rahan lisäksi joustavat työajat, työpaikan sosiaaliset suhteet ja merkityksellinen työ.

Kuvateksti
Eläkeläissinkut jatkoivat töissä todennäköisemmin kuin ne, jotka elivät parisuhteessa.
Kuva: iStock

Noin 70 prosenttia eläköityneistä hoitajista oli harkinnut työhön palaamista, ja 58 prosenttia teki tai oli tehnyt töitä eläkkeellä olleessaan – kyselyyn ovat tosin saattaneet vastata muita hanakammin ne hoitajat, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään eläkkeellä.

Tehyn ja SuPerin eläkeläisjäseniltä kysyttiin, työskentelevätkö he eläkkeellä ja miksi näin. Vastauksia pyydettiin viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana eläkkeelle jääneiltä. Kyselyn teki EMERIT-hanke. Aineisto kerättiin noin vuosi sitten. Kyselyyn vastasi 1 509 eläköitynyttä hoitajaa.

Suurin osa oli kiinnostunut osa-aikatyöstä ja teki sijaisuuksia ja keikkoja. Yksi tärkeimmistä asioista oli mahdollisuus muokata työaikoja omaan elämään sopiviksi. Erilaiset työyhteisön haasteet taas vähensivät työhaluja.

Mainos alkaa
Henkilö pitelee puhelinta, jossa näkyy Tehy-lehden uutiskirje. Taustalla kannettavan näytöllä iloisia festivaalijuhlijoita. Mainoksessa teksti: "Voita festariliput! Tilaa Tehy-lehden uutiskirje ja voita liput Tikkurila Festivaaleille! Arvonta suoritetaan 18.6." sekä painike "Osallistu arvontaan".
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Henkilö pitelee puhelinta, jossa näkyy Tehy-lehden uutiskirje. Taustalla kannettavan näytöllä iloisia festivaalijuhlijoita. Mainoksessa teksti: "Voita festariliput! Tilaa Tehy-lehden uutiskirje ja voita liput Tikkurila Festivaaleille! Arvonta suoritetaan 18.6." sekä painike "Osallistu arvontaan".
Mainos päättyy

Hyvä terveys lisäsi todennäköisyyttä työskennellä. Työskentely oli todennäköisempää toisen asteen kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla sekä heillä, jotka eivät olleet parisuhteessa.

Iso merkitys oli sillä, oliko halukkuutta työn jatkamiseen tai keikkailuun kysytty työpaikalla ennen eläköitymistä. Suurin osa (70 %) työskenteli saman työnantajan palveluksessa kuin ennen eläkettä.

Eläkkeelle jääminen voi vieläkin olla töissä vähän tabu, josta ei puhuta. Hankkeen aikana huomattiin, että eläkeiän lähestyessä on tärkeä kysyä, onko hoitajalla halua jatkaa töissä pidempään. Eläkkeelle jäävältä taas voisi kysyä, kiinnostaako työnteon jatkaminen esimerkiksi keikkailemalla, sanoo sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen Tehystä. Hän oli mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Valtaosa eli 85 prosenttia oli palannut töihin alle vuoden kuluttua eläkkeelle jäämisestä. Vastaajat kokivat töihin menemisen mukavaksi, ja suurin osa koki, että heihin suhtaudutaan arvostavasti.

Ansiotulojen merkitys toimeentuloon oli erittäin tai melko suuri 70 prosentille vastaajista. Motivaatiota lisäsivät myös työpaikan sosiaaliset suhteet, työn merkityksellisyys sekä ammattitaidon käyttäminen ja säilyttäminen.

Vastaajien mielestä eläkkeellä työskentelyn verotusta tulisi keventää, jotta työnteosta tulisi kannattavampaa. Vastauksissa nousi myös vahvasti esiin hoitoalan matala palkkaus ja sen vaikutukset työmotivaatioon.

Aiempien tutkimusten mukaan eläkkeellä olevat hoitajat tekevät töitä yleisemmin kuin muut ammattiryhmät. EMERIT-tutkimuksen tekijät toteavat, ettei kokeneen työvoiman panosta tunnisteta riittävästi, sillä esimerkiksi sote-alan henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta pohtiva Tiekartta 2022–2027 ei huomioi työntekijöiden työurien pidentämistä ollenkaan.

Kysely on osa isompaa hanketta. EMERIT – Emerita- ja Emeritushoitajat voimavarana hoitajapulassa -hanke on kehittänyt mallin kokeneiden hoitajien työurien jatkamiseksi ja eläkkeeltä työhön siirtymiseksi. Hanke alkoi vuoden 2023 alussa ja päättyy huhtikuussa 2025. Sitä rahoittaa Laurea-ammattikorkeakoulu ja Euroopan Sosiaalirahasto.