Hyvinvointialueiden väliset erot olivat suuret: yhdellä terveydenhoitajalla oli hoidettavanaan alueesta riippuen 376–625 oppilasta ja lääkärillä 2 040–7 768 oppilasta.
Alueiden väliset erot olivat suuret myös opiskeluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajia oli suositusten edellyttämä määrä alle puolessa ja lääkäreitä vain joka kymmenennessä terveyskeskuksessa.
Henkilöstömitoitussuositukset toteutuivat hyvin vaihtelevasti myös neuvolapalveluissa. Äitiysneuvolapalveluissa oli terveydenhoitajia suositusten edellyttämä määrä alle puolessa terveyskeskuksia (46 %) ja lastenneuvolapalveluissa yli puolessa (62 %) terveyskeskuksia. Neuvolalääkäreitä oli suositusten edellyttämä määrä noin joka kolmannessa terveyskeskuksessa.
THL on seurannut neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveyden terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrän kehitystä ja henkilöstömitoitussuositusten toteutumista vuodesta 2004 lähtien TEAviisari-tiedonkeruin ja erillisselvityksin. Henkilöstöresurssien vuosia jatkunut vahvistuminen näyttää pysähtyneen ja kehitys kääntyneen laskuun viime vuonna.
”On selvää, että resurssien supistuminen vaikuttaa ehkäisevien terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on aina myös syrjäytymisen ehkäisyä. Nyt alueellinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät millään lailla toteudu”, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
Tiedonkeruu lähettiin huhtikuussa 2022 kaikkiin Suomen 132 terveyskeskukseen. Vastausprosentti oli korkea 93, mikä antaa selkeän kuvan vuoden vaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden lähtötilanteesta.
