Omavalvontasuunnitelman pitäisi hänen mukaansa olla kuin toimintayksikön käyntikortti. Sen lukemalla kotihoidon asiakkaat, omaiset, opiskelijat, työnhakijat, ja uudet työntekijät saavat kokonaiskuvan yksiköstä ja sen toiminnasta.
”Omavalvonnan hyödyt tulisi hoksata kotihoidon kehittämisessä. Omavalvontasuunnitelmaa ei pidä tehdä vain valvontaviranomaisia varten tai mappiin laitettavaksi. Se on tehtävä siksi, että työyksikön toiminta olisi mahdollisimman laadukasta ja turvallista.”
Omavalvontaa koskevien puutteiden lisäksi valvontaviranomaiset havaitsivat vanhusten kotihoidon palveluissa useita parantamisen kohteita. Ne liittyivät lääkitysturvallisuuteen, palvelussa esiintyneiden epäkohtien ilmoitusvelvollisuuteen sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien käytännön toteutumiseen.
Sosiaalihuollon henkilöstöllä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan tai tietoon saamistaan epäkohdista asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa ja niiden uhista.
Kotihoidon työntekijöille tehtyyn kyselyyn vastanneista peräti 38 prosenttia ei tuntenut sosiaalihuoltolain mukaista ilmoitusvelvollisuutta ja siihen liittyvää prosessia. Toisaalta kaikilla ilmoituksen tehneillä ei aina ollut tietoa siitä, mihin ilmoitus oli johtanut.
Kyselyn perusteella työntekijät pystyvät pääosin hoitamaan asiakkaiden päivittäiset toimet ja sairaanhoidon. Sen sijaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoa, kuntoutusta ja ulkoilua he eivät kiireen vuoksi pysty hoitamaan asiakkaiden tarpeiden edellyttämällä tavalla.
Viranomaiset muistuttivat ohjaus- ja arviointikäynneillään, kuinka hoito- ja palvelusuunnitelmien toteuttamisessa olennaista on henkilöstön riittävä määrä ja osaaminen, jotka ovat palvelujen järjestäjän vastuulla.
Valvira ja aluehallintovirastot tekivät syksyn 2021 aikana ohjaus- ja arviointikäyntejä kuudelle alueelle osana suunnitelmallista valvontaa. Käynnit kattoivat 25 kuntaa. Käyntien tavoitteena oli muun muassa varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä tukea yksiköiden laatutyötä ja palvelujen kehittämistä.
Lisäksi kotihoidon työntekijöille tehtiin kysely, johon vastasi 415 henkilöä.
Vanhusten hoidossa puutteita myös ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama ja Turun yliopiston toteuttama tutkimus selvitti aluehallintovirastoille osoitettuja ikääntyneiden ympärivuorokautiseen palveluun kohdistuneita kanteluita vuosilta 2018 ja 2019. Niitä kertyi tuolloin yhteensä 317.
Kanteluissa ikääntyneiden hoitoa oli laiminlyöty perushoidossa, terveyden- ja sairaudenhoidossa ja vuorovaikutuksessa. Hoidon laiminlyönnit vaarantavat tutkijoiden mukaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden, asiakasturvallisuuden ja eettisen hoidon toteutumisen.
Tutkimuksessa omavalvonta nostettiin yhdeksi keinoksi tukea ikääntyneiden itsemääräämistä ja laiminlyöntien ehkäisemistä.
