Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitkä asiat olisivat lisänneet halukkuutta jatkaa ensihoitajana. Sellaisia olivat esimeriksi mahdollisuus työkiertoon, säännöllinen työnohjaus, työn kuormittavuuden arviointi ja työn suunnittelu sen mukaan. Tärkeäksi koettiin myös fyysisen työkunnon arvioiminen ja kunnon ylläpidon mahdollistaminen.
Alanvaihtajat olivat tyytymättömiä myös johtamiseen. Esihenkilöiltä toivottiin parempia henkilöstöjohtamistaitoja, parempaa vuorovaikutusta ja säännöllistä palautetta. Ylemmältä johdolta toivottiin enemmän ymmärrystä siitä, mitä työ konkreettisesti on ja perusteluja päätöksille.
Haastateltavat kertoivat, että työssä jaksamisessa auttoi hyvä työilmapiiri, joka toi vastapainoa työn rankkuuteen. Tärkeäksi koettiin työyhteisö, jossa pystytään keskustelemaan avoimesti esimerkiksi mieleen jääneestä tehtävästä tai keventämään ilmapiiriä. Myös tutut kollegat auttoivat ja vaikuttivat myönteisesti ilmapiiriin. Toisten heikkouksien ja vahvuuksien tunteminen katsottiin eduksi.
Yksi opinnäytetyön tekijöistä, Iida Nieminen sanoo, etteivät alan epäkohdat tulleet yllätyksenä.
"Haastatteluista nousi esiin myös paljon alalla pysyvyyttä lisääviä kehitysideoita. Työpaikoilta löytyy paljon potentiaalia ja halua kehittää asioita siihen suuntaan, että työntekijät saataisiin pysymään alalla", hän muistuttaa.
"Ensihoitajaksi valmistuminen tuntuu hyvältä tällä hetkellä. Minulla on ollut onnea matkassa, ja sain heti oman alani töitä ensihoidosta. Aika näyttää mihin elämä vie tulevaisuudessa."
Nieminen Iida, Reponen Janni ja Yrjönen Minna: Ensihoitajien alanvaihtoon johtaneet tekijät, LAB University of Applied Sciences, 2021.
