Suunnitelmassa ehdotetaan muun muassa yleiseurooppalaisen kyberturvatukikeskuksen perustamista. Keskus tarjoaisi räätälöityä ohjausta, välineitä, palveluja ja koulutusta.
Kyberturvatukikeskus perustaisi vuoteen 2026 mennessä ennakkovaroituspalvelun, joka lähettäisi lähes reaaliaikaisia varoituksia mahdollisista kyberuhkista.
Osana suunnitelmaa voidaan järjestää myös kyberturvaharjoituksia ja laatia ohjeita, joilla organisaatioita autetaan vastaamaan esimerkiksi kiristyshaittaohjelmiin.
Suomi on päivittänyt tammikuussa myös kokonaisturvallisuusstrategiansa. Siinä kuvataan, miten yhteiskunta valmistautuu kriiseihin ja erilaisiin häiriötiloihin.
Edellisen strategiapäivityksen jälkeen on ollut muun muassa koronapandemia ja Ukrainan sota alkoi.
Strategiassa todetaan, että väestön toimintakyky edellyttää riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kriiseissä palvelujen tarve korostuu. Kunnat ja hyvinvointialueet huolehtivat, että ihmiset saavat kaikissa tilanteissa kiireelliset ja välttämättömät palvelut asuinpaikasta ja vuorokaudenajasta riippumatta.
Strategiassa korostetaan myös henkisen kriisinkestävyyden merkitystä, ja myös siinä sosiaali- ja terveyspalveluilla on merkittävä rooli.
