Ensihoitoa kuormittavat yhä enemmän tehtävät, jotka eivät ole ensihoidollisia eivätkä aina edes kuulu terveydenhuollolle.
Näin toteavat Hus Akuutin linjajohtaja Markku Kuisma ja Taysin ensihoitokeskuksen ylilääkäri Sanna Hoppu Duodecimin pääkirjoituksessa.
Tilanne vaarantaa ensihoidon perustehtävän. Isoissa kaupungeissa hätätilapotilaan tavoittamisaika on jo pidentynyt.
Kuormituksen syynä on kirjoittajien mukaan se, että muut terveydenhuollon palvelut ovat vähentyneet, toimivat virka-aikaan tai ovat verkossa.
Ensihoidolle ja muille ympärivuorokauden kentällä toimiville, kuten poliisille, on siirtynyt tehtäviä, joita kukaan muu ei enää hoida. Tehtäviä ei kuitenkaan ole lainsäädännössä määritetty niille.
Tyypillisesti kyse on ei-päivystyksellisestä tilanteesta, jota muut toimijat eivät pysty hoitamaan kiireellisenä lähivuorokausien aikana.
Ensihoidon tehtävämäärän kasvu ei johdu pelkästään väestön vanhenemisesta ja sairastavuudesta.
Taustalla vaikuttavat myös lisääntynyt ymmärrys terveydestä ja vaade ensihoidon saatavuudesta, vaikeudet päästä muihin palveluihin, hoivakotien ja kotihoidon ongelmat ja ihmisten sosiaalisen verkoston heikkeneminen.
Myös yksinasuminen, ulkomaalaistaustaisten potilaiden tietämättömyys terveydenhuollon käyttöperiaatteista sekä päivystysavun ja internetpohjaisten palveluiden heikko tunnettavuus lisäävät tehtäviä.
Ensihoidossa ongelmaa lisää häiriökysyntä. Silloin potilaat ja heidän läheisensä soittavat hätänumeroon yllättävässä tilanteessa, jossa he eivät tiedä, miten toimia tai eivät koe saavansa muualta apua.
Häiriökysyntä johtuu palvelurakenteen kyvyttömyydestä ratkaista oikeita asioita oikealla tavalla ja oikeaan aikaan.
