Nuorille Pehkosella on rauhoittava viesti:
"Uudistus ei puutu tuleviin eläkkeisiin. Eläkeikä ei nouse, eivätkä tulevat eläkkeet pienene."
Uudistus tulee voimaan, kun eduskunta on käsitellyt sen vaatimat lakimuutokset.
Järjestelmää on uudistettava säännöllisesti, sillä maailma eläkejärjestelmän ympärillä muuttuu koko ajan. Muutoksia voi tapahtua esimerkiksi väestökehityksessä tai sijoitusmarkkinoilla.
Suomalainen eläkejärjestelmä toimii niin, että työssä käyvä sukupolvi rahoittaa osan edellisten sukupolvien eläkkeistä. Järjestelmä on osittain rahastoiva. Tämä tarkoittaa sitä, että eläkeyhtiöt sijoittavat eläkevaroja ja hakevat niille tuottoa, jota pyritään nyt muutoksilla saamaan lisää.
Rahastoinnin ideana on hyödyntää korkoa korolle -ilmiötä ja siten pienentää eläkemaksurasitusta tulevaisuudessa.
Eläkeyhtiöille annetaan esimerkiksi lisää mahdollisuuksia käyttää velkarahaa kiinteistösijoituksissa. Nykyisin luotonottomahdollisuus koskee vain vuokra-asuntosijoittamista. Eläkeyhtiöt voivat myös omistaa rahastoja, jotka ovat voineet ottaa velkaa.
Myös rahastointia vahvistetaan niin, että nykyistä suurempi osuus eläkevaroista siirretään rahastoihin odottamaan tulevien eläkkeiden maksamista. Näin rahastot kasvavat, mikä pienentää tarvetta eläkemaksun korotuksille tulevaisuudessa.
Uudistuksessa otetaan käyttöön niin sanottu inflaatiovakauttaja. Vakauttaja pyrkii estämään sen, että maksussa olevat eläkkeet eivät nouse palkkoja enempää.
Vakauttaja pienentää työeläkkeiden indeksikorotuksia tilanteissa, jossa reaalipalkat alenevat kahtena peräkkäisenä vuotena. Tällaiset tilanteet ovat asiantuntijoiden mukaan olleet hyvin harvinaisia ja ovat todennäköisesti sitä myös tulevaisuudessa.
"Tilanne vaatii nopean, pari vuotta kestävän inflaation, mikä ei ole kovin todennäköistä."
Edellisen kerran eläkejärjestelmää uudistettiin 2017. Se on tutkitusti pidentänyt työuria.
