Aluehallintovirasto on ensimmäistä kertaa kysynyt Manner-Suomen kunnista varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuuksista.
Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa työskentelee nykyään paljon työntekijöitä, jotka eivät täytä tehtävänsä kelpoisuusehtoja.
Avi selvitti kelpoisuuksia Manner-Suomen kunnissa osana valvontaansa.
Suomenkielisessä henkilöstössä kelpoisuusehtoja ei täyttänyt 20,5 prosenttia, ruotsinkielisessä 27,4 prosenttia ja saamenkielisessä 40 prosenttia.
Lukujen taustalla piilee Tehyn sosiaalipoliittisen asiantuntijan Eva Siitosen mukaan pitkään jatkunut pula varhaiskasvatuksen opettajista.
"Kun opettajia ei ole, lastenhoitajat tekevät epäpätevinä opettajan työtä, ja lastenhoitajan sijaiseksi palkataan varhaiskasvatuksen tehtäviin kouluttamattomia."
Luvut olisivat Siitosen mukaan parempia, jos lastenhoitajat saisivat tehdä omaa työtään.
Opettajien puute on ongelma, mutta vielä isompana ongelmana Siitonen pitää sitä, että kaikilla työntekijöillä ei nykyään ole varhaiskasvatuksen koulutusta.
Varhaiskasvatuslain edellyttämä lasten ja aikuisten suhdeluku saadaan Siitosen mukaan näyttämään hyvältä sillä, että päiväkodissa ylipäätään on aikuisia. Varhaiskasvatuksen laatu kuitenkin kärsii, kun kouluttamien määrä kasvaa.
Laki sallii epäpätevän palkkaamisen vuodeksi.
"Tehyläisiltä lastenhoitajilta kuuluu nyt viestiä, että lapsia hoitamaan palkataan ihan ketä vaan. Tämä on paluu vuosikymmenten takaiseen aikaan."
Avi ilmoittaa jatkavansa valvontaa syksyllä alkuselvityksen pohjalta.
