Suomessa astman ja astmaoireiden suorat hoitokustannukset olivat 205 miljoonaa euroa viimeisimmän, vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan. Suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus.
Mitä aikaisemmin astmaan sairastunut saa hoitoa ja hän sitoutuu siihen, sitä halvemmaksi sairauden hoito tulee yhteiskunnalle. Hyvinvointialueet säästäisivät rahaa, jos astmaatikkojen ohjattu omahoito terveydenhuollossa toimisi kunnolla, muistuttaa Allergia-, iho- ja astmaliitto.
Säännöllinen astman seuranta ei toteudu perusterveydenhuollossa hoitosuositusten mukaisesti,. Tämä käy ilmi viime vuonna valmistuneessa yleislääketieteen erikoislääkärin Jaana Takalan väitöstutkimuksessa.
Perusterveydenhuollossa tulisi myös parantaa astmaa sairastavien kokonaisvaltaista arviointia ja ohjausta. Proviisori Iida Vähätalon väitöskirjasta puolestaan selvisi, että aikuisena astmaa sairastuneista yli puolet sitoutuu astman hoitoon heikosti.
Astman lääkehoidon onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat oikea lääkkeenottotekniikka, inhalaattorilaitteen hallinta sekä sitoutuminen säännölliseen lääkitykseen. Astmaatikko tarvitsee tukea ja ohjausta säännöllisen omahoidon toteuttamiseen ja hoitomotivaation ylläpitoon.
Ohjatussa omahoidossa tulisi käydä läpi lääkinnällisen hoidon lisäksi liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkitys astman hoidossa. Astmaa sairastavalle tulisi tehdä hoitosuunnitelma, joka sisältää pahenemisvaiheen hoito-ohjeen.
Astmatietoviikolla 5.–11. toukokuuta kiinnitetään huomio astman hyvään hoitoon teemalla ”astma ei ole este, jos siihen saa hoitoa”. Kampanjaviikolla Allergia-, iho- ja astmaliitto ja sen jäsenyhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia, tarjoavat tietoa, neuvontaa ja vertaistukea.
