Alle puolet kotihoidon henkilöstön työajasta on asiakkaan kanssa tehtävää työtä

Kotihoidon henkilöstön työajasta vain vajaa puolet on asiakkaan kanssa tehtävää työtä. Asiakasajan osuus oli vieläkin pienempi, jos yksikkö kärsi henkilöstöpulasta. Asiakasaikaan voi kuulua esimerkiksi asiakkaan auttaminen syömisessä tai hygieniasta huolehtimisessa.

”Mitä useammin yksikössä jouduttiin tekemään ylitöitä tai työskentelemään vajaalla henkilöstöllä, sitä pienempi osuus työntekijöiden työajasta oli asiakastyötä”, sanoo THL:n erikoistutkija Kim Josefsson.

Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään Vanhuspalvelujen tila -seurantaan. Siinä selvitettiin muun muassa kotihoidon henkilöstön määrää ja henkilöstörakennetta sekä palvelun tuottamiseen käytettyä työaikaa toukokuussa 2022.

Seurannan mukaan valtaosa eli 71 prosenttia kotihoidon henkilöstöstä on lähi- ja perushoitajia. Toiseksi eniten kotihoidossa työskentelee sairaan- ja terveydenhoitajia (22 %). Hoiva-avustajia työskenteli kotihoidossa koko maassa reilut 300 henkilöä, mikä on 2 prosenttia henkilöstöstä.

Eri työntekijäryhmien osuudet koko henkilöstöstä olivat melko samankaltaisia eri hyvinvointialueilla. Asiakasajan osuus kokonaistyöajasta sen sijaan vaihteli enemmän alueiden välillä.

”Asiakasajan alueellisia eroja voivat selittää myös esimerkiksi erot matka-ajoissa tai monisairaiden asiakkaiden vaatima eri ammattilaisten konsultointi, joita ei lasketa asiakasajaksi, jos työtä ei tehdä asiakkaan luona tai kanssa.”

Josefssonin mukaan alueita on syytä kannustaa keskustelemaan keskenään ja pohtimaan keinoja, joilla asiakasajan osuutta kotihoidossa voisi nostaa korkeammaksi, koska lakikin siihen kannustaa.

Seurannassa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen sektorin kotihoidon palvelujen tuottajat. Seuranta on osa vanhuspalvelulain toteutumisen arviointia.