Tehyn mielestä yhdestätoista tunnista pitäisi työpaikoilla poiketa lähinnä vain, jos työntekijä sitä pyytää. Työntekijä voi esimerkiksi asua niin kaukana työpaikalta, että hän hyötyy tiiviimmistä työvuoroista ja ryppäässä korvattavasta lepoajasta.
Puuttuvat vuorokausilepotunnit on korvattava työntekijälle heti seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos korvaaminen venyy, tunnit eivät näy työntekijälle yhtä hyvin, koska ajan kuluessa ne tasoittuvat muun lepoajan joukkoon.
3. Tärkeintä jaksaminen
Vuorokausilepoa ei pidä järjestelmällisesti lyhentää edes työntekijän omasta pyynnöstä, jos se haittaa hänen jaksamistaan ja työturvallisuutta.
4. Uusi ote työvuoroihin
Työaikalain mukainen viikkolepo on 35 tuntia. Vuorokausilevon tuntien lisääntyminen on aiheuttanut tilanteita, joissa työntekijä on joutunut jäämään viikonlopun viettoon iltavuorosta. Viikonloppu tuntuu tällöin lyhentyvän, jos viikonlopun viettoon on päässyt aiemmin aamuvuorosta.
Työvuorot on mahdollista suunnitella edelleen niin, ettei viikkolepo lyhene. Tämän mahdollistaa ergonominen ja autonominen työvuorosuunnittelu sekä se, ettei kolmivuorotyötä tehdä perinteiseen tapaan, jolloin vuorot alkavat ja päättyvät kaikilla samaan aikaan kolme kertaa vuorokaudessa.
Jos viikkolepo kärsii, työntekijän kannattaa olla yhteydessä luottamusmieheen.
5. Viranomainen valvoo
Vuorokautista lepoaikaa koskevat muutokset ovat peräisin Euroopan unionin työaikadirektiivistä. Sen on tarkoitus suojella työntekijän terveyttä. Työaikalain ja työturvallisuuslain noudattamista valvovat aluehallintovirastot.
Asiantuntijoina Tehyn lakimies Juho Kasanen ja edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakoski.
Lue lisää: Porrasta työvuorot – jokaiselle riittävästi vapaata