”Voinko olla avuksi?” – Vapaaehtoisten toiminta on Suomessa valtakunnallisesti koordinoitua

Kaksi ihmistä astuu sisään Hyvinkään sairaalan pääovesta. Toinen heistä, keski-ikäinen, tukee käsipuolesta iäkästä, ehkä äitiään. He pysähtyvät aulaan, ja ­nuorempi etsii katsellaan jotain. Hänen ei tarvitse näyttää kuin hetki apua tarvitsevalta.

Vaaleanvihreään vapaaehtoisliiviin pukeutunut Thea Nurmi ­rientää kysymään, voisiko olla avuksi. Käy ilmi, että vanhemmalla on aika laboratorioon. Thea lähtee ohjaamaan paria oikeaan suuntaan.

”Onkohan sinne pitkä matka, hän kävelee vähän huonosti ja tarvitsemme ehkä pyörätuolia”, saattaja epäröi.

Ei aikaakaan, kun Thea tulee paikalle pyörätuolin kanssa.

70-vuotias Thea jäi eläkkeelle osastonhoitajan työstä seitsemän vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan laboratoriohoitaja ja tehnyt työtä pääasiassa patologian parissa. Sairaalamaailma ei kuitenkaan hellittänyt otettaan eläkeläisestä, sillä tutut työkaverit sairaalasta houkuttelivat hänet mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Eläkkeellä Thea on avustanut sairaalan pääaulassa kerran viikossa pari tuntia. Korona-aikana vapaaehtoistoiminta oli tauolla.

Thea auttaa itseilmoittautumisautomaatilla, ohjaa oikealle toimipisteelle ja juttelee ajan kuluksi. Aula-avustajan tehtäviin kuuluu auttaa ketä tahansa, joka astuu ovesta sisään ja näyttää apua tarvitsevalta.

”Tämä on kivaa hommaa, josta saa myönteistä palautetta ja hyvän mielen. Saan käyttää sairaalamaailman tuntemustani ja olla ihmisille avuksi, mutta huolia ja murheita ei tarvitse kantaa kotiin asti.”

Thea kokee olevansa hyvässä kunnossa ja on valmis jatkamaan vapaaehtoisena 80-vuotiaaksi.

Pankkivirkailijasta juristiin

Thea Nurmen ja muiden vapaaehtoisten vierailut Hyvinkään sairaalassa ovat Olka-toimintaa, jota on Suomessa 20 paikkakunnalla.

”Suomessa vapaaehtoistoiminta ei ole sosiaali- ja terveydenhuollossa yhtä ­laajaa eikä omaa yhtä pitkää historiaa kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Mutta nyt meillä on valtakunnallinen toimintamalli”, sanoo palveluneuvoja Outi Nurminen. Hän koordinoi ja kehittää Olka-toimintaa Hyvinkään sairaalassa yhteistyössä Keski-Uudenmaan yhdistysverkoston kanssa.

Outin palkan maksaa Hus, ja hänen työparinsa on yhdistysverkoston palveluksessa. Olka-toimintaa toteuttavat aina yhteistyössä sairaala ja koordinoiva järjestö, joka kutsuu mukaan muita ­alueen yhdistyksiä.

Outi on koulutukseltaan kätilö. Hän päätyi nykyiseen työhönsä vuonna 2011, kun määräaikaiselle työlle ei tarjottu enää jatkoa naistentautien osastolla.

”Osastonhoitaja vinkkasi tästä työstä, ja sillä tiellä olen. Aluksi kaipasin kätilön työtä, mutta sittemmin kehittämistyö on vienyt mennessään.”

Olka-toiminnan alku Hyvinkään sairaalassa voidaan ajoittaa vuoteen 2000, jolloin sinne perustettiin Soppi-niminen palvelupiste.

Sairaalan henkilökunta oli tehnyt opintomatkan Yhdysvaltoihin. Siellä vieraat tutustuivat Patient Learning Centeriin, jossa oli tarjolla tietokone ja kirjallisuutta potilaiden käyttöön. Varsinainen Olka-toiminta puolestaan sai alkunsa 2011 ­Vertaisresepti-hankkeesta, jossa kehitettiin järjestöjen ja sairaaloiden yhteistyötä.

Olka-toiminnan kautta Keski-Uudellamaalla toimivien järjestöjen työstä tulee järjestelmällinen osa sairaalan toimintaa. Sairaalan Olka-pisteestä voi kysyä tietoa esimerkiksi eri järjestöjen toiminnasta ja noutaa niiden esitteitä.

Vapaaehtoisia on Hyvinkään sairaalassa kolmisenkymmentä, ja Outin mukaan suurin osa heistä on muita kuin terveydenhuollon ammattilaisia.

”On entinen pankkitoimihenkilö, johtaja ja juristi. Yhteinen nimittäjä on halu auttaa ja olla ihmisten kanssa.”

Olka saa sosiaali- ja terveys­järjestöjen avustuskeskus Stean rahoitusta, joten toimintaa pitää pystyä mittaamaan. Määrällisesti kohtaamisia on ollut vuoden aikana noin 12 000.

”Esimerkiksi aula-avustajien kohtaamia ihmisiä ei jälkeen päin kyetä tavoittamaan, joten laadullisia mittareita emme juuri voi käyttää.”

Roolit selviksi

Aula-avustajan tehtävä on Olka-toimintaa kevyemmästä päästä. Vapaaehtoinen voi myös esimerkiksi lukea jollekulle ääneen eli toimia lukuystävänä. Vertaistukea tarjoava vapaaehtoinen puolestaan tukee esimerkiksi sydäntautiin tai syöpään sairastunutta lähimmäistä.

”Vertaistuki ei tapahdu aina sairaalassa, vaan sitä voi olla tarjolla puhelimessa, Toivo-sovelluksessa tai pienryhmissä”, Outi sanoo.

Vapaaehtoisten tehtäviä voidaan räätälöidä sekä taitojen ja kiinnostuksen että sairaalan tarpeiden perusteella.

”Soittotaitoiset päätyvät helposti esiintymistehtäviin.”

Olkan kouluttamia vapaaehtoisia koskevat samat periaatteet kuin terveydenhuollon henkilöstöä: heillä on vaitiolovelvollisuus, heillä on oltava rokotukset ja heidän on huolehdittava käsihygieniasta.

Koordinoitu vapaaehtoistoiminta helpottaa myös hoitotyötä tekeviä, sillä heidän ei tarvitse miettiä, miten vapaaehtoiset kussakin yksikössä toimivat ja mitä he tekevät. Outin kokemuksen mukaan henkilökunta sitoutuu vapaaehtoisten toimintaan, mikäli se kokee, että siitä on hyötyä.

”Kyse on myös siitä, mitä vapaaehtoisten tehtäviin ei kuulu: he eivät syötä, juota, vie vessaan eivätkä siirrä potilaita.”

Hyvinkään sairaalassa aula-avustajat ovat työskennelleet pääaulassa, mutta tarvetta heille olisi myös päivystyksessä. Syksyllä alkoi kokeilu, jossa kokeneet vapaaehtoiset aloittavat työskentelyn päivystyksessä.

”Ihmisen lähestyminen vaatii aina pelisilmää, mutta päivystys vaatii vapaaehtoisilta erilaista otetta kuin pääaula”, Outi sanoo.

Vapaaehtoistyö ja auttaminen jää helposti päälle sairaalan ulkopuolellakin. Thea kertoo kauppakeskuksessa kohtaamastaan miehestä, joka liikkui pyörätuolilla.

"Hänellä näytti olevan jotain vaikeuksia, joten menin heti kysymään, voinko auttaa.”

Olka-toiminta

• Tarjoaa yhdistyksille koordinoidun tavan toimia sairaalassa. Olka-toimintaa on 20 sairaalassa eri puolilla Suomea.
• Välittää vertaistukea Toivo-sovelluksen kautta.
• Ylläpitää Vertaistalo.fi-verkkopalvelua, joka tarjoaa vinkkejä ja yhteystietoja vertaistukipalveluihin, kokemustarinoita sekä vertaisvideoita.
• olkatoiminta.fi
• somessa: @OLKAtoiminta