Työväkivalta ei kuulu kenenkään toimenkuvaan. Henkisen väkivallan vaikutukset tunnetaan heikosti, sanoo Jutta Karvonen.
1 Toteutat Päijät-Sotessa hankkeita, joissa pureudutaan työväkivallan ehkäisyyn. Kuka syyllistyy työväkivaltaan?
Usein se on asiakas, joka on väkivaltainen hoitotilanteessa tai kun häntä rajoitetaan. Lisääntymässä on erityisesti omaisten tekemä väkivalta. Ihmissuhdetyössä tulee väärinymmärryksiä, sattuu ja tapahtuu. Kyselyssä puolet henkilöstöstä kertoi kokeneensa työväkivaltaa.
2 Tunnistetaanko työväkivalta?
Ei välttämättä. Moni ajattelee, että se kuuluu työhön ja ymmärtää asiakkaan käytöstä, koska tämä on esimerkiksi muistisairas tai autistinen. Fyysisestä väkivallasta tehdään ilmoitus, mutta henkisestä se jää usein tekemättä. Provosoin sanomalla, että ellei ilmoitusta tee, väkivaltaa ei ikinä tapahtunut. Oman työn haasteet kannattaa tehdä näkyviksi.
3 Miten työväkivalta vaikuttaa ihmiseen?
Moni syyttää itseään ja miettii, mitä teki väärin. Fyysisiin vammoihin haetaan apua, mutta henkinen puoli usein unohtuu. Sanat satuttavat ja menevät ihon alle. Ne saavat epäilemään omia taitoja. Työväkivalta aiheuttaa kuormittavia tunteita, pitkittynyttä stressiä, traumaoireita, uupumusta ja masennusta. Apua voidaan hakea selkäsärkyyn, vaikka tarve olisi psyykkisessä tuessa. Paljon verhoudutaan ammatillisuuden taakse, ja pakka levahtaa vasta kotona. Kotona olevat sijaiskärsijät ovat väärä kohde tunnekuormalle.
Kenenkään ei pidä jäädä asian kanssa yksin. Pelko ja varuillaan olo tarttuvat työpaikalla, ellei turvallisuuden tunnetta palauteta. Meillä on ollut hanketyössä apuna myös alan guru Soili Poijula.
4 Mikä yksittäinen keino toimii parhaiten työväkivaltaan?
Sen kun keksisi! Tilannetta ei saa haltuun yhtä asiaa korjaamalla. Kaikki lähtee yhteistyöstä: johdon, esimiehen ja työntekijän vastuut ja roolit on tehtävä selkeiksi. Tärkeää on asiakkaan arvostava kohtaaminen. Toisilta se sujuu luonnostaan, toisten pitää skarpata. Omat tunteet on tunnistettava, asiakas voi herättää vaikka pelkoa tai vihaa. Kiire ja stressi vaikuttavat. Näiden asioiden käsittelemiseksi tarvitaan luottamuksellista ilmapiiriä.
Joskus on ollut tarpeen laskea yksikön paikkalukua tai lisätä miehitystä. Jos tilanteet ovat viikoittaisia, hallintaotteet on osattava ja tarvitaan hälyttimet. Teemme yksiköissä turvallisuuskierroksia, joilla parannettavaa mietitään monen tahon yhteistyönä. Työsuojeluvaltuutettujen työotetta on viety valmentavaan ja ratkaisukeskeiseen suuntaan. Uskomme työyhteisöjen kykyyn ratkaista ongelmia.
5 Työskentelit pitkään kehitysvammaisten parissa. Miksi vaihdoit ammattia?
Aloitin 18-vuotiaana haastavalla osastolla, missä huonekalut oli pultattu kiinni ja pakkopaidat käytössä. Voi sanoa, että 1980-luvulla väkivalta oli molemminpuolista. Asiakkaita kohdeltiin kovalla kädellä, eikä siihen puututtu. Itsemääräämisoikeudesta ei vielä puhuttu. Koin onnistuvani, kun opin selviämään vaativissa tilanteissa. Nautin työstäni, mutta lopulta takkini tyhjeni ja paloin loppuun.
6 Päijät-Sotessa on pilotoitu EMDR-menetelmää väkivaltatilanteiden purkuun. Miten se toimii?
Menetelmä rauhoittaa kehon ylivireystilaa kuormittavassa tilanteessa. Meillä psykoterapeutti teki sen ryhmäinterventiona yksikköön, jossa on ollut työväkivaltaa pitkään. Yksilön EMDR:ssä hyödynnetään silmänliikesarjoja, mutta ryhmälle käytetään erilaista menetelmää. Italian terveydenhuollossa on käytetty tätä henkilöstön tukemisessa koronan aikana.
