Hierarkia voi olla vuorovaikutuksen este.
Terveydenhuollossa ammatillinen vuorovaikutus liittyy joko potilaiden hoitoon tai hallintoon. Hallinnollista vuorovaikutusta esiintyy kokouksissa ja palavereissa. Potilastyössä tarkka vastuunjako on tarpeellinen, mutta kokouksessa se voi olla vuorovaikutuksen este. Palavereissa vastuun ei tarvitse jakaantua yhtä selkeästi kuin hoitotilanteissa.
Pelkkä ryhmässä keskustelu ei riitä ongelmien laadukkaaseen käsittelyyn – vuorovaikutuksen on oltava myös laadukasta. Esimiehen rooli on ryhmätilanteissa tärkeä, sillä hänellä on valta määritellä, millainen tieto tai millaiset tunteet ovat hyväksyttyjä työyhteisössä. Johtamisella on keskeinen merkitys yhteisen ymmärryksen rakentumisessa.
On tärkeää pohtia, rakennetaanko ryhmätilanteissa koko työyhteisön vai pelkästään johdon todellisuutta. Se, että ryhmätilanteessa on edustajia eri henkilöstöryhmistä, ei takaa vielä hyvää vuorovaikutusta ja yhteistä ymmärrystä.
Kokouksen onnistumista ei mittaa aina se, ratkeaako ongelma tai päätetäänkö jotain. Joskus tavoitteeksi riittää yhdessä puhuminen. Puheella rakennetaan yhteistä suhtautumista sekä hallitaan tietoa, vastuuta ja yhteistyötä.
Yhteistyö ja laadukas vuorovaikutus parantavat tutkitusti potilasturvallisuutta. Päätökset ovat laadukkaampia, ongelmat ratkeavat tehokkaammin, hoidon koordinaatio on parempi ja kustannustehokkuus korkeampi.
Kokouksissa määritellään, kuka työyhteisössä ottaa tehtäviä hoitaakseen ja kenellä on oikeus tai velvollisuus ottaa vastuuta tai kieltäytyä siitä. Pelkkä päätös jakaa vastuuta tasapuolisemmin ei riitä. Kliinisestä työstä periytyvä hierarkkinen ajattelu on syytä tiedostaa: hoitajan ei ole aina helppoa ottaa vastuuta lääkäriltä, vaikka lääkäri sitä tarjoaisi.
Lähteenä Eveliina Pennasen väitöstutkimus, jossa hän havainnoi johtoryhmäkokouksia, osastopalavereita ja yt-kokouksia sekä haastatteli työntekijöitä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Julkaistu Tehy-lehdessä 12/2018
