Työnantaja urkki potilastietoja

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi fysioterapiayrittäjän henkilörekisteririkoksesta tammikuussa 2015. Yrittäjä joutui maksamaan 680 euron sakon sekä työntekijälle 900 euron korvauksen ja oikeudenkäyntikulut. Yrittäjä oli rikkonut myös työntekijän yksityisyyden suojaa koskevaa lakia.

Tapaus sai alkunsa fysioterapeutin sairauslomasta huhtikuussa 2013. Toukokuussa hän ihmetteli, miksi työnantaja tiedusteli hänen verikokeistaan ja työhöntulotarkastuksestaan. Heinäkuussa työnantaja oli kiinnostunut hänen jaksamisestaan ja väsymyksestään. Fysioterapeutti oli käynyt niiden vuoksi työterveyshuollossa sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolla ja saanut neljä päivää sairauslomaa.

Syyttäjä nosti syytteen henkilörekisteririkoksesta.

Työnantajan ei pitänyt tietää sairausloman syytä. Työnantajan kysymykset vaivasivat fysioterapeuttia niin paljon, että hän pyysi työterveydenhuollosta omien potilastietojensa lokitiedot. Niistä kävi ilmi, että fysioterapeutin potilastietoja oli käyty katsomassa kahdesti hänen omilla tunnuksillaan. Tämä oli mahdollista, koska fysioterapiayritys teki yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja toimitilat sijaitsivat samassa osoitteessa.

Fysioterapeutti oli pöyristynyt. Hän oli soittanut sairauslomista työnantajalle ja toimittanut sairauslomatodistukset lääkärikäynnin jälkeen. Hän teki rikosilmoituksen, ja syyttäjä nosti syytteen henkilörekisteririkoksesta.

Kuulustelussa työnantajan edustaja myönsi katsoneensa työntekijän potilastietoja tämän tunnuksilla. Hän kertoi halunneensa varmistaa sairauslomapäivät, jotta hän pystyi päättämään, kuinka varattujen asiakasaikojen kanssa toimitaan. Työterveyshuollon potilastietojärjestelmä oli hänen mielestään loogisin paikka selvittää asia. Muita tietoja hän ei tunnustanut katsoneensa.

Käräjäoikeus ei uskonut selitystä. Tuomioistuimen mukaan työnantaja olisi voinut tiedustella sairauslomapäiviä esimerkiksi puhelimella, jos niissä oli jäänyt jotain epäselväksi.

Näin sanoo laki

1. Henkilötietoja ei saa käsitellä vastoin niiden käyttötarkoitusta. Henkilörekisteririkokseen syyllistynyt loukkaa henkilön yksityisyyden suojaa tai aiheuttaa hänelle muuta vahinkoa tai olennaista haittaa. Henkilörekisteririkoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

2. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveystietoja, jos ne on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittelyn pitää liittyä sairausajan palkan maksamiseen tai sen selvittämiseen, onko poissaoloon perusteltu syy.

3. Potilastietojen katseleminen edellyttää, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on potilaaseen jatkuva ja voimassa oleva hoitosuhde. Jo päättynyt hoitosuhde, ammattitaidon kehittäminen tai inhimillinen uteliaisuus ei oikeuta tutkimaan tietoja.

4. Potilas voi pyytää potilastietojensa lokitiedot nähtäväkseen. Lokitiedoista näkee, kuka on käynyt lukemassa tietoja. Lokitietojen jäljittäminen on nopeutunut, ja tulevaisuudessa potilas pääsee katsomaan lokitiedot itse. Kiinnijäämisen riski on suuri.

5. Lääkärin toteaman työkyvyttömyyden aikana ei tarvitse mennä koskaan töihin.

Julkaistu Tehy-lehdessä 7/2015