”Väkivallan ehkäisemisen kannalta on tärkeää, että hoitohenkilökunta tuntee potilaat ja henkilöstö on pysyvää eikä sijaisia käytetä paljon”, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Matias Karvonen.
Hän työskentelee Niuvanniemen sairaalassa ja on tehnyt Itä-Suomen yliopistossa hoitotieteen alaan kuuluvan pro gradu -tutkielman otsikolla Hoitohenkilökunnan osaamisen, kompetenssin ja sukupuolen yhteys potilaiden aiheuttamaan työväkivaltaan psykiatrisessa sairaalahoidossa.
Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jonka aineisto koostuu 19 kansainvälisestä alkuperäistutkimuksesta. Aineistosta nousi esiin se, miten yleistä psykiatriseen hoitoon liittyvä väkivalta on.
”Kansainvälisesti psykiatrian hoitohenkilöstöstä jopa 50–90 prosenttia on vuoden aikana kokenut väkivaltaa. Suomessa osuus on noin 65 prosenttia. Psykiatrian hoitotyössä väkivalta on globaali ongelma ja sen riski muuhun hoitotyöhön verrattuna moninkertainen.”
Näiden tutkimusten perusteella väkivaltaisen käyttäytymisen ennustajina akuuttipsykiatrian osastoilla voidaan pitää potilaan samanaikaista psykoosisairauden akuuttivaihetta, samanaikaista mielenterveyshäiriötä ja päihderiippuvuutta sekä psykiatrisen hoidon aloittamista tahdonvastaisesti.
”Lievempi väkivalta ennustaa usein graavimpaa väkivaltaa, ja väkivallalla uhkailu todennäköisesti toteutuvaa väkivaltaa.”
Karvosen läpi käymien tutkimusten perusteella hoitohenkilökunnan osaamisella on selvä yhteys väkivaltaan, sillä hoitohenkilökunnan korkea osaaminen ja korkea kompetenssi vähentävät työväkivallan riskiä. Miespuoliset hoitajat kokevat työväkivaltaa eniten, mikä johtuu pääasiassa siitä, että he joutuvat tekemisiin väkivaltaisten ja aggressiivisten potilaiden kanssa naishoitajia useammin ja todennäköisemmin.
”Mieshoitajien määrän lisääminen kuitenkin myös lisää työturvallisuutta. Mieshoitajan on keskimäärin esimerkiksi helpompi eristää isokokoinen aggressiivisesti käyttäytyvä miespotilas.”
Myös hoitohenkilökunnan asenteella ja toimintakyvyllä on selvä yhteys vähäisempään työväkivaltaan. Uupunut, runsaasti ylitöitä tekevä ja työväkivaltaa arkipäiväisen normaalina pitävä hoitaja kokee todennäköisemmin työväkivaltaa. Lyhyempää työaikaa tekevät hoitajat kokevat työväkivaltaa harvemmin kuin täyttä työaikaa tekevä hoitohenkilökunta.
Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, jotta työväkivaltaan liittyviä riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja havaita tehokkaammin sekä löytää keinoja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Karvosen mukaan työnantajan järjestämä väkivallan hallintaan tähtäävä koulutus on avainasemassa, kun väkivaltaa halutaan torjua. Myös jatkotutkimuksesta on hyötyä ja Karvonen onkin valmistelemassa aiheesta väitöstutkimusta, jossa haastateltavana voisi olla 1–2 hyvinvointialueen psykiatrisen osaston hoitohenkilöstöä.
”Tutkimuksen kohteeksi tulee se, mitkä tekijät laukaisevat väkivaltaisen tilanteen ja se mikä merkitys on paikalla ja ajankohdalla.”
Lue lisää: Väkivaltaan pitää varautua
