Tehyn asiantuntija: Kuntalaisten kannalta on tärkeää, että päättäjiksi saadaan sote-alan ammattilaisia

1. Tehyn ekonomisti Ralf Sund, mihin tehyläisten kannattaa kiinnittää huomiota kuntavaaleissa?

Toivoisin, että kuntavaaliehdokkaat aloittaisivat puheensa seuraavalla lauseella: ”Minusta olisi oikein, että rahaa käytetään…” Näin tietäisimme, mihin ehdokkaat haluavat käyttää verorahoja.

Poliittiseen keskusteluun kuuluu, että arvot näkyvät. Jos jotakuta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, poliitikkojen tulee nostaa asia esille. Esimerkiksi hoitajien työn arvostus nousee esiin kaikissa kyselyissä. Nyt on hyvä tilaisuus osoittaa arvostus rahassa.

Viime kesänä luultiin, että talous romahtaa. Siksi valtio jakoi kunnille yli miljardi euroa ”liikaa” rahaa. Talous ei romahtanut. Kuntien talous on nyt parempi kuin yli 20 vuoteen. Se antaa kunnille enemmän vapauksia kuin mies- tai naismuistiin. Nyt on poikkeuksellinen tilanne, joka kannattaa hyödyntää. Jos kunnat maksaisivat hoitajille Tehyn ja SuPerin esittämän 1 000 euron kertakorvauksen, se olisi vain 3–4 prosenttia tuosta ”liiasta” rahasta.

Soisin, että ehdokkaat puhuisivat kuntalaisia koskevista asioita, kuten sote-palveluista, kouluista, kunnan elinvoimaisuudesta sekä kunta- ja kiinteistöverosta. Pelkään kuitenkin pahoin, että eniten parran päristelyä ja suupielten vaahtoamista aiheuttavat aiheet, jotka eivät kuulu kuntien päätäntävaltaan. Näin on ollut ennenkin. Nyt tällaisiksi aiheiksi ovat nousseet EU:n elvytysrahasto, hallituksen yleispolitiikka ja maahanmuutto.

2. Mitä jokaisen tulisi tietää oman kuntansa talousasioista?

Valistuneen kuntalaisen kannattaa selvittää kuntansa verkkosivuilta kunnan perusnäkymät: mistä verotulot kertyvät ja miten rahaa käytetään eri palveluihin? Se helpottaa äänestyspäätöksen tekoa.

3. Onko veroäyri eli kunnallis­veroprosentti keskeisin talousluku, jota kannattaa seurata?

Kunnallisveroprosentin suuruus ei ole ratkaiseva vaan se, miten verot käytetään. Jos kunta säästää palveluista eli esimerkiksi terveydenhuollosta ja koulutuksesta, se syö kunnan elinvoimaisuutta. Työikäinen väestö muuttaa pois, jolloin kunnan tulot pienenevät ja veroja joudutaan korottamaan.

Vanha sanonta pitää kunnissa paikkansa: säästäminen on velkataakan kasvattamista. Koska korkotaso on nolla, kunnan ei kannata pelätä ottaa velkaa tuottaviin investointeihin. Velalla tuotettu maksaa itsensä takaisin ja verot tulevat kuntalaisille takaisin aiempaa parempina palveluina.

4. Minkälaisia kuntia valtuutetut saavat vastuulleen?

Manner-Suomessa on 293 kuntaa, ja ne ovat hyvin erilaisia. Toisessa ääripäässä on Helsingin kaltaisia kuntia, joilla on jopa omaa energiantuotantoa, ja toisessa päässä sellaisia, joissa työtä tekevä väestö vähenee.

Kun korona on ohi, se ei ole ohi. Jälkimainingit ovat isot. Hoitovelka on huima. Päättäjien on hoidettava hoitojonot ennen sote-uudistusta. Sen pitäisi toteutua tulevan valtuustokauden aikana. Rumasti sanottuna kunnanvaltuustojen tehtäväksi tulee sote-uudistusta edeltävä saattohoito.

Kuntien työntekijöiden asema tulee olemaan turvattu sote-uudistuksessa lainsäädännöllä, mutta muutos on silti historiallisen iso. Yhden yön aikana vaihtuu työnantaja noin 170 000 työntekijällä, mikä tarkoittaa noin seitsemää prosenttia koko Suomen työvoimasta.

Korona on vaikuttanut työelämäämme enemmän kuin mikään muu asia vuosikymmeniin. 2,5 miljoonasta työntekijästä lähes miljoona on siirtynyt etätöihin. Saattaa olla, että monet tekevät koronan jälkeenkin etätöitä esimerkiksi puolet työajastaan toisessa kunnassa sijaitsevalta kesämökiltään. Pohdittavaksi voi tulla, miten kunnallisvero tulisi jakaa kuntien kesken oikeudenmukaisemmin.

5. Miksi tehyläisen kannattaa äänestää?

Vaaleissa valitaan kunnalle valtuusto, joka tekee tärkeitä arvoratkaisuja. Tuleva valtuustokausi on poikkeuksellinen, sillä sote-uudistuksen pitäisi toteutua sen aikana.

Tehyläisten ja kaikkien kuntalaisten kannalta on tärkeää, että päättäjiksi saadaan sote-alan ammattilaisia. Sote-ratkaisuja koskevassa päätöksenteossa tarvitaan heidän poikkeuksellista ja ajantasaista erityisosaamistaan.

Kuntapäättäjät suhtautuvat Tehyn tavoitteisiin myönteisesti

• 93 % on samaa mieltä siitä, että sote-palveluiden laatua pitää kehittää.
• 89 % näkee, ettei kustannussäästöjä pidä toteuttaa alibudjetoimalla sote-uudistuksessa muodostettavia hyvinvointialueita.
• 78 % ajattelee, että hoitotyön johtajan pitäisi olla taustaltaan hoitotyön ammattilainen.
• 74 % katsoo, että naisten asemaa työelämässä pitää parantaa nostamalla naisvaltaisen sote-alan palkkatasoa.
• 71 % on samaa mieltä siitä, että sote-alan henkilöstön koulutustasoa ja osaamista pitää parantaa.

Tehyn teettämään selvitykseen vastasi 20.11.–23.12.2020 yhteensä 870 kuntavaikuttajaa. He olivat kunnanvaltuutettuja ja kunnanhallitusten jäseniä, kuntien sote-lautakuntien jäseniä, sairaanhoitopiirien valtuustojen ja hallitusten jäseniä, kunnanjohtajia sekä kuntien sote-virkamiehiä. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy.