Tie Lontooseen on ollut pitkä ja kulkenut kolmen mantereen kautta. Emmi valmistui sairaanhoitaja-diakoniksi Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakista vuonna 2009. Ensikosketus kansainvälisiin tehtäviin syntyi opintojen viimeisenä vuonna, kun Emmi oli vaihdossa Keniassa. Kyse oli Diakin, Oulun ammattikorkeakoulun ja kenialaisten yhteisestä projektista, jossa pyöritettiin muun muassa paikallista terveyskeskusta.
– Se herätti kiinnostuksen äitien ja lasten terveyteen, Emmi muistelee.
Suomessa ensimmäinen työpaikka oli Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa, jossa hän toimi sisätautien poliklinikalla.
Veri veti kuitenkin taas maailmalle. Emmi lähti Norjaan, jossa hän sai kolmen vuoden jälkeen kandidaatin paperit kehitysmaatutkimuksesta.
Opintojen päätyttyä hän lähti puoleksi vuodeksi hoitoalan tutkimustöihin Intiaan. Työnantajana oli tunnettu intialainen terveysalan kansalaisjärjestö Seva Mandir, joka toimii Länsi-Intiassa sijaitsevassa Udaipurin kaupungissa Rajasthanin osavaltiossa.
– Autoin tutkimaan äitiysterveyttä ja -kuolleisuutta heidän tutkimusprojekteissaan.
Intian jälkeen kutsui jälleen Kokkola. Vaikka työt maistuivatkin, Emmille oli jäänyt vakaa aikomus jatkaa opintoja.
Intiassa syntyneet kontaktit ja siellä sovellettu tutkimus avasivat tien brittiläiseen yliopistoon nimeltä London School of Hygiene and Tropical Medicine.
– Päätin, että minun pitää hakea sinne opiskelemaan.
Opinnoista jäi käteen lisääntymis- ja seksuaaliterveyden tutkimuksen maisterin paperi. Nyt edessä on viimeinen rutistus väitöskirjasta, jonka palautuspäivä on tämän vuoden toukokuussa.
Suomalainen sairaanhoitajakoulutus on hyvin kokonaisvaltainen ja laaja-alainen.
Olen aina ollut kiinnostunut ihmisestä moniulotteisesti.
Emmi tuntee olevansa täsmälleen oikealla alalla.
– Olen aina ollut kiinnostunut ihmisestä moniulotteisesti, en vain terveydestä vaan myös siitä, millä tavoin me toimimme, yksin ja yhdessä.
Emmin mukaan juuri sairaanhoitaja-diakonissan koulutus antoi tästä kattavan kokonaiskuvan. Koulutus on ollut myös hyvä pohja töihin ulkomailla.
– Suomalainen sairaanhoitajakoulutus on yliopistotutkinto, hyvin kokonaisvaltainen ja laaja-alainen.
Väitöskirjan aineistoa Emmi oli keräämässä tutkimushoitajana Epicure-nimisessä projektissa. Siinä seurataan väestötasolla äärimmäisen pienenä syntyneiden keskosten terveyttä. Tutkimus tehdään maailman huippuyliopistoihin kuuluvassa University College Londonissa eli UCL:ssä.
Tutkimuksen kohteena olivat ennen raskausviikkoa 26 syntyneet lapset kahdesta eri ikäluokasta. Toiset olivat syntyneet vuonna 1995 ja toiset 2006. Syntyessään vauvat ovat olleet enintään kilon painoisia.
Emmi seurasi työkseen ikäluokista nuorempaa.
– Kiersin kouluissa tapaamassa tutkimusprojektissa mukana olevia lapsia. Matkustimme ala-asteen kouluille Lontoon ja koko Etelä-Englannin alueella. Minä tein kliinisen arvion, johon kuuluvat keuhkotilavuudet, sydämen toiminta, hienomotoriikka, pituus ja paino.
Jokaista keskosta kohden on yksi kontrollilapsi, joka on samalla luokalla ja samaa sukupuolta, mutta syntynyt täydestä raskaudesta.
Väitöskirjassa on tarkoitus selvittää, miten erittäin pienten keskosten vanhemmat voivat.
Suomessa vastaavanlaista tutkimusta on tehty Turun yliopistollisessa keskussairaalassa pienipainoisten riskilasten pitkittäisseurannassa, niin sanotussa Pipari-tutkimuksessa.
Emmillä on nyt tutkimusaineisto koossa. Väitöskirjassa on tarkoitus selvittää, miten erittäin pienten keskosten vanhemmat voivat.
Vaikka oma tutkimus on kesken, koko hankkeen tuloksista voi jo puhua. Niiden mukaan pienillä keskosilla on myöhemmässä elämässään ongelmia, ei kuitenkaan kaikilla.
– Puolella lapsista on pienestä syntymäpainosta johtuvia pitkäaikaisia seurauksia. Ne voivat liittyä näkökykyyn, kuulemiseen, hienomotoriikkaan, kognitiivisiin kykyihin, oppimisvaikeuksiin ja cp-vammaisuuteen.
Väitöstutkimuksen ohella Emmi on jo mukana seuraavassa hankkeessa. Sen tarkoitus on luoda Britanniaan peräsuolisyövän seulontaohjelma hiv-positiivisille miehille, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa.
Emmi tietää kuuden vuoden kokemuksella, että hoitotyössä on myös selviä eroja Ison-Britannian ja Suomen välillä.
Suomessa sairaanhoitajan rooli on laaja-alainen. Siihen kuuluu paitsi suoraa potilastyötä myös hoidon suunnittelua. Isossa-Britanniassa vastuu on rajatumpi. Työpäivät voivat kuitenkin venyä pitkiksi.
– Niin paljon saa tehdä kuin jaksaa. Sitä myös odotetaan, että töissä ollaan niin pitkään kuin tarvitsee, jos on jotain ylimääräistä. Suomessa voi useammin luottaa siihen, että kun kello lyö neljä, voi lähteä kotiin.
Palkka on parempi kuin Suomessa.
Palkkatason vertailu ei ole helppoa. Tienestit riippuvat paljon koulutustasosta ja kokemuksesta. Britanniassa sairaanhoitajaksi voi päästä pelkästään ammatillisten opintojen pohjalta.
– Mutta jos koulutus on samantasoinen kuin Suomessa, palkka on parempi. Eläminen Lontoossa on toki kalliimpaa.
Lontoon palkoissa on kuitenkin erityinen pääkaupunkilisä. Siitä kertyy vuodessa useita tuhansia puntia.
Britit itse pitävät terveydenhoitonsa kruununjalokivenä julkista terveydenhuoltojärjestelmää National Health Serviceä (NHS). Sen asema on jatkuvan poliittisen kiistelyn kohteena.
Emmin mukaan järjestelmä toimii, mutta eriarvoisuus sen sisällä on suuri.
– On ihan huippuyksiköitä ja -hoitoa. Esimerkiksi University College Londonin sairaala ja syöpähoito ovat maailman ykkösluokkaa. Toisaalta aivan vasta oli juttu NHS-sairaalasta, jossa on menehtynyt lapsia hoitovirheiden takia. Sitä oli jatkunut monen vuoden ajan.
Suomen tapaan myös Britannian terveydenhoito kärvistelee jatkuvassa rahapulassa. Toisaalta maan vahvuuksiin on kuulunut se, että Britanniaan on tullut hoitoalan ammattilaisia maan rajojen ulkopuolelta paljon enemmän kuin Suomeen.
Vuosia veivattu brexit toteutui helmikuun alussa. Britannian EU-eron kaikkia vaikutuksia hoitoalalle ei Emmin mukaan vielä tiedetä. Esimerkiksi oleskelulupien hakeminen on kuitenkin yritetty tehdä hoitajille mahdollisimman helpoksi.
– Eurooppalaiset hoitajat saattavat silti ajatella, että menisikö sittenkin jonnekin muualle. Jos suomalainen hoitaja haluaa työskennellä Suomen ulkopuolella, niin brexitin jälkeen muu Eurooppa voi tuntua houkuttelevammalta.
Brexit on niin järjetön sotku!
Hän kantaa huolta myös siitä, että Britannia jää pois EU:n tutkimusrahoituksesta.
– Kaiken kaikkiaan tämä on niin järjetön sotku!
Omasta kutsumuksestaan Emmi on vakuuttunut. Hän haluaa tehdä hoitajana tutkimusta, jolla voidaan parantaa ihmisten elämää.
– Haluan pitää tutkimustyön sellaisena, että sillä on jotain käytännön vaikutusta. En halua hautautua mihinkään tutkimusluolaan kirjojeni kanssa.
Julkaistu Tehy-lehdessä 3/2020.
Teksti Antero Eerola
