Sata vuotta neuvolaa – virstanpylväät aikajanalla

1922
Ensimmäinen lastenneuvola aloittaa toimintansa Helsingissä Lastenlinnan remontoidussa halkokellarissa. Lääkäri Arvo Ylppö ottaa työhön mallia Saksasta.

1924
Terveyssisarkoulutus alkaa. Pääsyvaatimuksena sairaanhoitajattaren tutkinto.

1925
Lastenneuvoloita on 24 paikkakunnalla.

Neuvola edistää nopeasti lasten terveyttä: Helsingissä ja sen lähialueilla imeväisyyskuolleisuus laskee kolmessa vuodessa 15 prosentista 3 prosenttiin. Manner­heimin ­Lastensuojeluliitto perustaa lisää neuvoloita, 
aluksi tehdaspaikkakunnille ja sittemmin myös maalaiskuntiin.

1926
Ensimmäiset äitiysneuvolat aloittavat Helsingissä ja ­Viipurissa. Helsingin lasten­neuvolan terveyssisaret kutsuvat tietämiään odottavia äitejä vastaanotolle.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana äitiysneuvolassa käy 144 äitiä.

1931
Terveyssisar-nimike muuttuu terveydenhoitajattareksi.

1935
Neuvola-sana otetaan käyttöön.

1938
Kätilölaki velvoittaa kätilöt ennaltaehkäisevään äitiyshuoltoon. Kätilön ja terveydenhoi­tajan työ neuvolassa on alusta asti itsenäistä ja vastuullista. 

1944
Laki neuvoloiden kunnallistamisesta. Neuvoloita on yhteensä 300.

Työ painottuu äitien ja lasten saamiseen neuvolan palvelujen piiriin sekä kulkutautien ehkäisemiseen.

1944
Terveydenhoitajatar-nimike muuttuu jälleen terveys­sisareksi.

Maaseudulla kätilö hoitaa synnytyksen ja terveys­sisar opastaa vanhempia lapsenhoidossa.

Synnytykset siirtyvät sairaaloihin 1940-luvulta alkaen. 

1949
Äitiysavustus laajenee kaikkiin naisiin. Naisen tulee käydä lääkärin, kätilön tai kunnallisen äitiysneuvolan vastaanotolla.

1950
Lähes kaikki raskaana olevat ovat äitiysneuvolan piirissä. Äitiyskuolleisuus 1,5 promillea. Imeväiskuolleisuus 43,5 promillea.

1950-luku
Maaseudulla asuvat äidit arastelevat vielä äitiysneuvolaa. Kaupungeissa äitiysneuvola on jo itsestäänselvyys eikä naimisissa olevia äitejä tarvitse houkutella palveluiden piiriin.

Yksin lastaan odottavien äitien tilanne on toinen, koska ympäristö leimaa heidät huonomaineisiksi. Äitiysneuvolan kätilö saattaa olla ainoa, joka ei tuomitse.

Imetys vähenee kaavamaisen lastenhoitoihanteen vuoksi. Kätilöt taistelevat kehitystä vastaan. Helsingissä edistykselliset kätilöt kehottavat imettämään aina, kun vauva sitä haluaa. 

Lasten kasvua ja terveyttä vaarantavat puutteellisesta ja yksipuolisesta ravinnosta johtuvat sairaudet, kuten anemia ja riisitauti.

1960-luku
Ehkäisystä puhuminen on edelleen kätilön oman aktiivisuuden varassa, sillä lainsäädäntö ei sitä edellytä.

Seksi on tabu, ja ehkäisy arveluttavaa, vaikka ehkäisykeinoja on. Naiset salailevat raskautta. Asenneilmapiiri alkaa vapautua vasta vuosikymmenen lopulla.

Rokotukset vähentävät tartuntatauteja. Tuberkuloosi ja polio häviävät Suomesta lähes täysin.

Neuvolassa aletaan seuloa järjestelmällisesti lasten kuuloa ja näköä sekä älyllistä kehitystasoa. Hampaiden reikiintymiseen kiinnitetään huomiota, ja fluorihuuhtelut alkavat.

1968
Ensimmäiset isät mukaan perhevalmennukseen.

1969
Terveyssisarten koulutusta muutetaan niin, että se pätevöittää myös äitiysneuvola­työhön.

1970
Äitiyskuolleisuus 0,12 promillea. Imeväiskuolleisuus 13,2 promillea.

1971
Äitiysneuvolassa käy 99,9 prosenttia äideistä.

1971
Ensimmäiset isät mukaan synnytykseen Helsingin Kätilöopistolla.

1972
Kansanterveyslaki, joka tekee neuvolasta osan terveyskeskusta. Terveydenhoitaja-nimike otetaan käyttöön.

1970-luku
Neuvola muuttuu aiempaa perhekeskeisemmäksi. Mielenterveysongelmat tunnistetaan aiempaa paremmin. Perheiden lapsiluku pienenee ja naisten työssäkäynti kodin ulkopuolella lisääntyy.

1980-luku
Ajatus väestövastuusta, jonka tarkoituksena on luoda kiinteä hoitosuhde asiakkaaseen. Äitiys- ja lastenneuvola yhdistyvät.

1990-luku
Lama iskee Suomeen. Neuvoloista säästetään, vaikka sinne hakeutuu yhä useammin moniongelmaisia perheitä. Ne kärsivät syrjäytymisestä, päihteiden käytöstä ja lasten ja nuorten psykososiaalisista häiriöistä. 

2004
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee lastenneuvoloiden kansalliset suositukset.

2009
Asetus määrittelee rungon lapsen ja nuoren terveys­seurannalle aina odotusajasta työelämän kynnykselle. Asetus lisää tarkastuskertoja, laajentaa niiden sisältöjä ja pyrkii takaamaan yhdenvertaisuuden.

2012
Neuvola valitaan Yleis­radion äänestyksessä kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi.

2013
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee uudet kansalliset suositukset äitiysneuvolaan.

2015
Isyyden tunnustaminen siirtyy neuvolaan. Isiin on alettu kiinnittää neuvolassa yhä enemmän huomiota 2000-luvulla.

2020
Koronapandemia kiihdyttää eriarvoistumista. Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Turku laistavat lasten lakisääteisistä terveystarkastuksista.

2022
Neuvolat ovat ruuhkautuneet ja hoitovelkaa on paljon.

2023
Neuvolapalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa hyvin­vointialueiden vastuulle ­muualla paitsi Helsingissä. ­Neuvolapalveluiden toimintatavat, resurssit ja johtaminen tulevat tarkasteluun.

Asiantuntijana tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 
Lähteinä myös: Laura Puro: Painonne arvosta kultaa, Terveydenhoitajaliitto 2018. Sanna Partti: Kun neuvolassa poikettiin, Jyväskylän yliopisto 2002. Kela. Duodecim. Lääkäri-lehti. Ylppo.fi.

Lue lisää: Konkari ja vastavalmistunut kertovat työstään 100 vuotta täyttävässä neuvolassa