Avoin ja rehellinen ote tepsii sukupuolitautien vastaanotolla. Merja Leinosen työt vähenisivät rutkasti, jos ihmiset käyttäisivät kondomia.
”Hyvä, kun tulit.” Näin sairaanhoitaja Merja Leinonen kiittää potilasta, joka on tullut sukupuolitautien vastaanotolle Oulun yliopistolliseen sairaalaan.
Joskus tuolissa istuu jännittynyt nuori, joka pitää katseensa tiukasti lattiassa. Mutta kun Merja juttelee avoimesti, alkaa nuorikin rentoutua.
– Haluan luoda sellaisen tunnelman, että potilas ymmärtää, että ei tässä ole mitään hävettävää. Selitän, että nyt otetaan laboratorionäytteet ja jos ne ovat positiivisia, määrätään lääkitys.
Jos vastaanotolla on nuori tyttö, joka ei ole koskaan aiemmin ollut gynekologin pöydällä, Merja pyrkii tekemään kokemuksesta mahdollisimman sujuvan.
– Selitän, että laita jalat tuohon ja tuo peppua hieman alemmas. Kun otan näytteen, varoitan, että nyt minä kosken sinua.
Nuorelle miehelle on usein suuri helpotus, että näytettä ei oteta peniksestä, vaan diagnoosin varmistamiseksi hänet ohjataan laboratorioon ensivirtsa- ja verikokeisiin.
– Toki tutkin intiimialueen kliinisesti, jos potilas kertoo kutinasta, ihottumasta tai näppylöistä.
Klamydia on se tyypillisin seksitauti, jota Merja työssään kohtaa. Tippuria esiintyy huomattavasti vähemmän. Kuppaa ja hiviä löytyy vuosittain vain muutamia. Kondylooma ja genitaaliherpes ovat klamydian jälkeen yleisimmät seksitaudit, mutta niiden esiintyvyydestä ei pidetä tilastoa, koska ne eivät kuulu valvottaviin tauteihin.
– Kondyloomaan törmää vastaanotolla päivittäin, kun potilaat ottavat häiritsevät ihomuutokset puheeksi.
Suurin osa potilaista on 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia. Ikähaitari on kuitenkin laaja: 14-vuotiaista yli seitsemänkymppisiin.
Ennen hoitajan tapaamista potilas täyttää esitietolomakkeen, jossa kysytään muun muassa oireista, mahdollisen tartunnan ajankohdasta, seksipartnereista ja ehkäisystä.
– Moni tulee vastaanotolle oireettomana. Nuoret aikuiset eivät arastele testeihin tuloa. He haluavat varmistaa olevansa terveitä, jos heillä on ollut useita seksikumppaneita tai kun kumppani vaihtuu. Sitten on niitä, jotka ovat saaneet seksipartneriltaan tiedon mahdollisesta tartunnasta. Vähemmistönä ovat ne, jotka tulevat selkeiden oireiden takia.
Kondomin käytöstä keskustellaan vastaanotolla aina.
– Emme kuitenkaan moralisoi. Korostamme, että kondomi on ainut, mikä suojaa tartunnoilta. Yleensä vastaus on se, että kyllä minä tiedän, mutta kun kondomi unohtui, tilanne vei mennessään, olin humalassa. Tavallista on myös se, että vaikka kondomia käytettäisiin yhdynnässä, suuseksissä se unohtuu.
Monelle klamydiatartunta tulee täytenä yllätyksensä. Klamydia on siitä ikävä sairaus, että se voi olla pitkään oireeton.
– Potilaalla ei ole välttämättä mitään käsitystä siitä, milloin tartunta on saatu.
Jos seksitautitesti on positiivinen, Merja soittaa potilaalle ja pyytää tätä poliklinikalle saamaan lääkkeen. Lääkehoito on potilaalle maksuton. Klamydia hoidetaan ensisijaisesti suun kautta kerta-annoksena otettavalla antibiootilla. Klamydia voi olla myös nielussa, jolloin se hoidetaan toisella antibiootilla. Kuppa hoidetaan lihakseen pistettävällä penisilliinillä ja tippuri yhdistetyllä pistos- ja tablettilääkityksellä.
Tartuntaketjun jäljittäminen kuuluu sukupuolitautivastaanoton arkeen.
– Kehotamme potilasta kertomaan mahdollisesta tartunnasta seksikumppaneille viimeisen puolen vuoden ajalta. Nuoret ja nuoret aikuiset suhtautuvat tähän mutkattomasti, mutta esimerkiksi avioliitossa olevalle on tiukka paikka kertoa seksitaudista puolisolle. Se on kuitenkin tehtävä. Kannustamme potilaita rehellisyyteen ja avoimuuteen.
Merjan työpaikka oli aiemmin nimeltään iho- ja sukupuolitautien poliklinikka. Loppuosa tiputettiin nimestä pois, koska varsinkin monet iäkkäämmät ihotautipoliklinikan asiakkaat kokivat sanan epämiellyttäväksi.
– Ymmärrän sen, että vanhemmalle ikäpolvelle asia voi olla vaikea.
Merja kiittelee monipuolista työnkuvaansa. Ihotaudeissa hän pääsee osallistumaan moniin toimenpiteisiin, kuten ihosyövän poistoleikkauksiin ja erilaisiin laserhoitoihin. Yksikkönsä ainoana auktorisoituna haavahoitajana hän pitää myös haavapoliklinikkaa.
Vuonna 2011 Oysin sukupuolitautien vastaanotto muutettiin hoitajavetoiseksi. Hoitajat saivat uusiin tehtäviin koulutusta ja myös pienen palkanlisän. Ihotautien poliklinikan hoitajista sukupuolitautivastaanottoa pitää 3–5 hoitajaa.
– Tehtävänsiirtoon oli monia syitä. Aiemmin potilaat tulivat päivystyksellisinä potilaina vastaanotolle ja joutuivat odottamaan jopa pari tuntia lääkärille pääsyä. Halusimme madaltaa kynnystä testeihin hakeutumiseen ja selkeyttää ajanvarausta. Tehtävänsiirron myötä pystyimme myös lisäämään seksikäyttäytymiseen liittyvää ohjausta ja tartuntojen jäljittämistä.
Työskentelyyn sukupuolitautivastaanotolla kuuluu paljon puhumista ja kuuntelemista. Erityisesti nuorten potilaiden kanssa puhutaan paljon seksuaaliterveydestä ja siitä, että omasta itsestä on pidettävä huolta.
Raskainta Merjasta on, kun vastaanotolle tulee alaikäinen, jolla on ollut jo monia seksikumppaneita ja joka suhtautuu asiaan välinpitämättömästi.
– Mietin, että miten häntä voisi auttaa? Toivon, että ikä toisi viisautta.
Hienointa työssä on kuitenkin juuri tämä, potilaiden kohtaaminen.
– Pyrin luomaan avoimen ja mutkattoman ilmapiirin niin, että potilaalle jäisi käynnistä hyvä tunne ja hän kokisi saaneensa apua. Pidän potilaan ohjaamista ja neuvomista hurjan tärkeänä.
Merja nauttii siitä, että saa työskennellä itsenäisesti. Poliklinikalla vallitsee hyvä yhteishenki.
– Vertaistuen voimin selvitään rankoistakin päivistä.
”Kaikki tietävät, että kondomi on paras keino ehkäistä sukupuolitauteja. Silti sitä ei käytetä. Jostain syystä erityisesti nuoret kokevat kondomien hankkimisen hävettäväksi. En tiedä, mistä se johtuu. Kondomien ostaminenhan kertoo vastuullisuudesta.
Kyse on häpeän lisäksi myös rahasta – nuorella ei välttämättä ole rahaa kondomipakettiin.
Aiemmin meillä oli sukupuolitautien vastaanotolla Hiv-tukikeskuksen kondomeja. Ne olivat haluttua tavaraa, usein potilaat nappasivat mukaan kourallisen. Enää niitä ei ole tullut.
Huumeidenkäyttäjillekin jaetaan ilmaisia ruiskuja. Miksei kondomeja jaeta? Toki niitä on tarjolla erilaisilla festivaaleilla ja niitä voi käydä pyytämässä koulun terveydenhoitajalta, mutta miten asian ratkaisisi niin, että kondomeja olisi saatavilla ilmaiseksi ja helposti ihan tavallisessa arjessa?
Paikoissa, joissa nuoret viettävät aikaansa, voisi olla kondomeja jaossa. Kuten nuorisotaloilla ja kauppakeskuksissa. Kun kondomeja olisi helposti saatavilla, niiden käyttöä voisi myös harjoitella kotona kaikessa rauhassa.”
”Parasta on hyvin tehty työ, tyytyväinen potilas ja oman ammattitaidon ylläpitäminen. Tässä työssä ei ole koskaan valmis, vaan aina riittää opittavaa.”
