Saattohoidossa suu on usein kipeä – näin helpotat potilaan oireita

Sädehoito ja monet lääkkeet aiheuttavat suun ongelmia.

Kuvateksti
Monet saattohoitopotilaan lääkkeet kuivattavat suuta. Kuva: iStock

Saattohoitopotilaan suu on usein kuiva. Mikä siihen auttaa?

Yleispätevää ohjetta ei ole. Paras keino löytyy kokeilemalla. Riittävä juominen on avainasia. Nestettä pitäisi nauttia 1,5–2 litraa päivässä.

Imurefleksi on yksi ihmisen varhaisimmista reflekseistä ja näyttää siltä, että myös viimeisimpiä. Nestettä voi imeä pillillä, nokkamukista tai vaikka tuttipullosta. Jääpalojen tai appelsiinipalan imeskely voi tuoda helpotusta. Syljen eritystä lisäävät ksylitolipurukumit ja muu pureskeltava ruoka. Suuta voi kostuttaa voitelemalla suuontelo ruokaöljyllä. Se suojaa limakalvoja ja helpottaa puhumista ja nielemistä. Apteekeissa myydään myös paljon erilaisia kuivan suun kostutustuotteita.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuivuutta aiheuttavat monet lääkkeet. Niihin kuuluvat opioidit, epilepsia-, pahoinvointi-, nesteenpoisto-, masennus-, tulehduskipu- ja monet verenpainelääkkeet sekä rauhoittavat neuroleptit. Nesteen antaminen suonensisäisesti ei auta suun kuivuuteen.

Oloa helpottavat suun kostuttamisen lisäksi huulien rasvaaminen – ja tietysti suun ja hampaiden puhtaus.

Ennen kuolemaa ruokahalu usein katoaa, mikä tuntuu pahalta omaisista. Heitä voi rohkaista parantamaan läheisen oloa kostuttamalla suuta esimerkiksi veteen kostutetulla pumpulitikulla.

Potilas aristelee suutaan. Miten tutkin suun?

Tutkimiseen tarvitaan taskulamppu, kielilastain sekä suojakäsineet. Suusta tutkitaan järjestelmällisesti limakalvot ja ikenet, kielen sivut ja alapinta, suunpohja, suulaki ja hampaiden pinnat. Hoitohenkilökunnan tulisi erottaa, mikä on terve suu ja milloin siellä on jotakin poikkeavaa. Kipujen lähteen selvittämiseen vaikuttaa paljon se, kommunikoiko potilas.

Terveet ikenet ja suulaki ovat vaaleanpunaiset ja aristamattomat. Terveistä ikenistä ei vuoda verta eikä märkää. Ne eivät ole turvonneet, haavaiset tai punoittavat. Terveen suunpohjan sekä huulipoimun limakalvo on vaalea ja verisuonet ovat usein näkyvillä. Suu on liian kuiva, jos suojakäsine tai kielilastain tarrautuu limakalvoihin.

Hampaiden kunto tarkastetaan silmämääräisesti, jotta nähdään niiden puhtaus ja mahdolliset syvät kariespesäkkeet ja märkäpesäkkeet. Terveet hampaat eivät arista kosketuksesta, ja niiden liikkuvuus on vähäistä.

Suun tutkimiseen kuuluu myös huulten ja huulipielien tarkastelu. Lisäksi tulee katsoa mahdolliset kasvojen turvotukset sekä palpoida kaulan, leukakulman ja leuankärjen alla olevat imusolmukkeet. Tulehdukseen viittaavat punoitus, kipu, turvotus sekä veren tai märän vuoto suussa. Tulehduksesta kertovat myös imusolmukkeiden laajentumat sekä aristus koskettaessa.

Mitkä ovat yleisimpiä suun ongelmia saattohoidossa?

Infektiot kuten suun sieni- ja herpesinfektio, limakalvojen arkuus, suun kipu, hampaiden reikiintyminen, ientulehdus ja parodontiitti. Myös haavaumat sekä ongelmat proteeseissa ovat yleisiä.

Saattohoitopotilaat ovat erityisen alttiita suun ongelmille. Monet ovat olleet sädehoidossa, mikä vähentää syljeneritystä. Siitä seuraa suun kuivuutta ja happamuutta, mikä puolestaan lisää reikiintymisen ja parodontiitin riskiä.

Sieni-infektio voi aiheuttaa kipua, suun kuivumista, polttelua, makuaistin muutoksia sekä nielemisvaikeuksia. Sieni-infektiossa limakalvolle ilmestyy vaaleita peitteitä, ja niiden alla on punoittava limakalvo.

Herpesinfektion oireita ovat suun limakalvoille ilmestyvät kivuliaat rakkulat, jotka puhjetessaan aiheuttavat haavauman. Isot haavaumat voivat aiheuttaa kipua syödessä, nieltäessä ja puhuessa.

Aftat ovat kivuliaita haavaumia suun limakalvolla ja ne vaikeuttavat nielemistä, syömistä ja puhumista. Niitä esiintyy erityisesti ikenissä, suunpohjassa, huulipoimussa ja suulaen pehmeässä osassa. Syytä niiden syntyyn ei tiedetä. Taustalla voivat olla puutostilat, virukset, stressi, tietyt lääkeaineet sekä sairaudet. Hammastahnan vaihto vaahtoamattomaan voi ehkäistä aftojen syntymistä. Apteekista saa ilman reseptiä tuotteita, joilla saa aftarakkulan päälle suojakalvon.

 Milloin tarvitaan suuhygienistiä tai hammaslääkäriä?

Yksikössä pitäisi olla sovittu, mihin ottaa yhteyttä, jos suusta löytyy jotakin poikkeavaa. Kompastuskivi on usein se, että tähän ei ole sovittuja rutiineja.

Suun alueella sijaitsee monia hermoja, joten pienetkin kiputilat voivat hankaloittaa potilaan elämää. Kun elämän loppu lähenee, tavoitteena on helpottaa potilaan oireita, ei niinkään korjata oireiden lähdettä esimerkiksi hammasta paikkaamalla. Moneen vaivaan saattaa auttaa jo säännöllinen suun puhdistus.

Miten puhdistan potilaan suun?

Jos saattohoitopotilas ei pysty pesemään hampaitaan, hoitajien on huolehdittava suun puhtaudesta päivittäin. Se kuuluu hyvään perushoitoon.

Fluorihammastahna ja tavallinen harja tai sähköhammasharja ovat tutut perustarvikkeet. Jos potilaan käytössä on imulaite, siihen on saatavilla imuun kiinnitettäviä suun puhdistukseen tarkoitettuja hoitovälineitä. Myös kolmitasoharja helpottaa harjausta. Hoitajat voivat käyttää tarvittaessa apuna sormisuojaa tai suunavaajaa.

Hammastahnan tulee olla tarpeeksi mietoa. Myös saattohoitopotilaalle suositellaan ksylitolia heti syömisen jälkeen.

Miten proteesia huolletaan?

Proteesin voi puhdistaa käsinpesuun tarkoitetulla tiskiaineella. Omille hampaille tarkoitetut tahnat ovat liian karkeita tekohampaiden harjaamiseen. Kerran viikossa voi käyttää desinfektioimiseen tarkoitettua poretablettia. Huuhtele proteesi puhdistuksen jälkeen hyvin.

Proteesia säilytetään puhdistettuna kannellisessa rasiassa, jonne voi lisätä muutaman vesitipan tuomaan kosteutta. Vesilasissa säilyttäminen on historiaa.

Hampaattoman suun limakalvot putsataan sideharsotaitoksella tai superlonkärkisellä puhdistustikulla. Puhdistusaineeksi käy haalea vesi tai fysiologinen suolaliuos.

Asiantuntijana suuhygienisti Niina Nivala-Huhtaniska.

Käypä hoito -suositus: Kuolevan potilaan oireiden hoito.

Heidi Kotamäen opinnäyte: Saattohoitopotilaan suun terveysosaamista sairaanhoitajaopiskelijoille osana Studental-työskentelyä.