Hoitosuhteen voidaan katsoa olevan olemassa, kun terveydenhuollon ammattihenkilöllä on kyseisen potilaan hoitoon liittyviä tehtäviä.
Sosiaali- ja terveysministeriön Potilasasiakirjaopas (2012) kuvaa hoitosuhdetta näin: "Hoitosuhde on ensisijainen asiallinen yhteys, joka oikeuttaa käyttämään tarvittavia potilastietoja ilman potilaan erillistä suostumusta. Henkilötietolain säännökset rajoittavat potilastietojen käsittelyä huomattavasti laajemmin kuin vain salassapitovelvoitteiden kannalta. Arkaluonteisten (potilas)tietojen käsittelykielto merkitsee paitsi kieltoa luovuttaa tietoja sivulliselle, myös jokaiselle potilaan hoitoon nähden sivulliselle henkilölle itselleen kieltoa käsitellä teknisesti saatavillaan olevia tietoja - esimerkiksi katselemalla niitä potilastietojärjestelmästä. Käsittelykielto edellyttää siis 'itsesensuuria' tilanteissa, joissa toimintayksikön sisäisiä käyttöoikeuksia ei ole voitu tarkoin rajata siellä työskentelevien aseman, työtehtävien ja potilasjoukon perusteella."
Potilaan hoidosta vastaavan tai hoitoon osallistuvan ammattihenkilön tulee perehtyä potilaan keskeisiin tietoihin työtehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Nykyisin jokaisesta potilaan tietojen käsittelystä jää lokiin sähköinen merkintä. Työnantajat tarkistavat aika ajoin esimerkiksi pistotarkastuksilla, että potilastietojen käsittely on ollut asianmukaista. Myös potilas voi kysyä, kuka on käsitellyt tietoja ja mikä on ollut käsittelyn peruste.