Seinäjoella on käytössä logistiikkarobotteja, jotka kuljettavat hoitotarvikkeita ja osan sairaalan ruoista. Robotit auttavat myös kuntoutuksessa. Laitilan terveyskodissa on saavutettu kävelyrobotin avulla esimerkiksi aivohalvauspotilaiden kanssa hienoja tuloksia. Kuntoutus- ja logistiikkarobotteja voisi ottaa heti käyttöön enemmän.
Eksoskeleton-tukiranka olisi hoitajien ohella monelle omaishoitajallekin hyvä, koska heidän arkeensa kuuluu raskaita nostoja. Robotit osaavat jo syöttää ja annostella lääkettä. Moni vanhus kärsii aliravitsemuksesta, eikä hoitajien aika riitä tarpeeksi hitaaseen syöttämiseen. Se on epäinhimillistä.
Kaikki eivät pysty huolehtimaan elävästä koirasta. Silloin hyljerobotti voi rauhoittaa ja tuoda mielihyvää. Meidän ei auta väheksyä sen merkitystä. Moni vanhus kokee pohjatonta yksinäisyyttä.
3 Miten Suomi pärjää robotiikassa verrattuna muihin maihin?
Olemme jääneet jälkeen. Aivan raivostuttaa, miten hidasta kehitys on. Meillä Suomessa kokeillaan ja kokeillaan, mutta kun tulee aika investoida, rohkeutta ei löydy. Täällä ei ole investointiosaamista. Uusissa sairaaloissa ei huomioida robotiikkaa, vaan ne suunnitellaan perinteiseen malliin. Korkeintaan käytetään Lean-ajattelua ja tehdään tiloja, joissa seiniä voi siirtää. Olemassa olisi jo nyt robotteja, jotka pystyvät desinfioimaan sinivalolla kerralla koko huoneen. Tulevaisuudessa haja-asutusalueilla voi olla esimerkiksi etäohjauksella toimivia hoivapisteitä.
4 Miten hoitohenkilöstö perehdytetään parhaiten robotiikan käyttöön?
Heidän pitäisi olla mukana jo hankintaprosessissa. Hoitajien pitää opetella käyttämään robotiikkaa, esimerkiksi tulkitsemaan dataa. Nykyrobotit ovat jo oppivia ja älykkäitä, joten niitä pitää osata opettaa. Enää ei tarvitse koodata. Maailmalla puhutaan robottikuiskaajista. En ole tavannut Suomessa ainuttakaan sairaanhoitajaa, joka vastustaisi robotiikkaa. Hoitajat ovat tottuneet käyttämään laitteita.
5 Miten itse hyödynnät robotiikkaa?
Tällä hetkellä en hyödynnä kotona robotiikkaa, mutta minulla on säästöjä sen varalle, kun toimintakyky heikkenee. Uskon, että tulevaisuudessa meillä on kotona yleisrobotteja, jotka auttavat vähän kaikessa. Robotti on kone. Sen kanssa ei tarvitse miettiä, mitä tuo minusta ajattelee. Kummitätini ei kehtaa tilata siivoojaa, mutta robotti-imuri käy. Tahdomme pitää intiimipaikkamme yksityisinä – moni ottaisi pesulle ja vessaan mieluummin robotin kuin ihmisen. Me pystymme noudattamaan arvojamme ja hoitamaan kaikki, jos otamme tekniikan avuksi.
Cristina Andersson, 60
Työskennellyt yrityskonsulttina vuodesta 1990. Tietokirjailija.
Yksi keinoälyyn ja robotiikkaan keskittyneen Airo Island -yhdistyksen perustajista. Oli muun muassa mukana STM:n Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelmassa.
Perheeseen kuuluu kaksi aikuista poikaa.
Harrastaa klassista yksinlaulua ja nyrkkeilyä.
