2. Kaksi vapaata peräkkäin
Yksikön toiminnan näkökulmasta työvuorosuunnittelu lähtee siitä, että jokaiseen vuoroon pitää saada riittävästi työntekijöitä.
Toiset yksiköt toimivat täydellä teholla ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä; toisissa toiminta painottuu päiväaikaan.
Toinen tärkeä lähtökohta on se, että työntekijä saa viikossa vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Ne lisäävät tutkitusti jaksamista, edistävät työhyvinvointia ja vähentävät sairauslomia.
3. Omat valinnat
Työntekijät saavat yhä useammassa työpaikassa valita itse vuoronsa. Tällainen työaika-autonomia tukee tutkitusti työhyvinvointia ja jaksamista, koska se ottaa huomioon ihmisten väliset erot.
Aamuvirkut tulevat mielellään töihin aikaisin; iltavirkut ovat tehokkaimmillaan iltaisin.
4. Aina yövuorossa?
Jotkut haluavat tehdä vain yövuoroja. Tällaisen valinnan pitää perustua aina omaan tahtoon. Työsuojelullinen suositus on, että pelkkää yövuoroa ei pitäisi tehdä pitkiä aikoja.
5. Portaittain töihin
Jaksotyössä työvuoro kestää tavallisesti 6–10 tuntia. Työpaikalla kannattaa pohtia, edellyttääkö yksikön toiminta todella sitä, että kaikki tulevat töihin samaan aikaan.
Onko työvuoroja mahdollista porrastaa niin, että ensimmäinen vuoro alkaa esimerkiksi kello seitsemältä ja muut tuntia tai kahta myöhemmin?
6. Elämäntilanne otettava huomioon
Iän myötä jaksotyö voi käydä raskaaksi, koska vanhemmiten palautuminen pitkistä vuoroista ja yötyöstä hidastuu. Ikääntyneet työntekijät tarvitsevat esimerkiksi pidempiä lepoaikoja. Raskaana oleville voivat olla vaikeita erityisesti yövuorot. Ne lisäävät myös keskenmenon riskiä.
Työterveyslaitos suosittelee, että raskaana olevat tekisivät korkeintaan yhden yövuoron viikossa. Tehy suosittelee, että raskaana olevat vapautettaisiin yövuoroista kokonaan.
Asiantuntijana Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman.
Työterveyslaitos
Julkaistu Tehy-lehdessä 2/2021.
Lue lisää: Vuorokausilepo piteni jaksotyössä – vuorot voi suunnitella lyhentämättä viikkolepoa