Pohjanmaalla aloitettiin sote-uudistukseen valmistautuminen aikaisemmin kuin monella muulla alueella. Kun Juha Sipilän hallituksen kaavailema sote-uudistus kariutui vuonna 2019, sairaanhoitopiiri päätti ottaa uudistuksessa varaslähdön.
Pohjanmaalla on harjoiteltu hyvinvointialueen toimintaa jo vuoden verran. Palkanmaksu on takkuillut ja luottamusmiehillä on riittänyt työsarkaa.
"Palkanmaksussa vaikeuksia Pohjanmaan uudella hyvinvointialueella”, ”Palkanmaksun ongelmat jatkuneet Pohjanmaalla” ja ”Ongelmat eivät ole poistuneet” ovat Tehy-lehden verkkojuttujen otsikoita viime vuodelta.
Kun Juha Sipilän hallituksen kaavailema sote-uudistus kariutui vuonna 2019, sairaanhoitopiiri päätti ottaa uudistuksessa varaslähdön. Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa kuntayhtymänä vuoden 2022 alussa.
Alue muodostettiin Vaasan sairaanhoitopiiristä ja 13 kunnasta, joista pohjoisin on Luoto ja eteläisin Kristiinankaupunki. Tämän vuoden alussa siihen liittyivät vielä Kruunupyyn kunta, pelastuslaitos, tuki- ja osaamiskeskus Eskoo ja Kårkullan kuntayhtymä.
Useiden eri organisaatioiden yhdistäminen yhdeksi ei ole ollut helppoa. Työnantaja päätyi isoihin vaikeuksiin keskeisimmässä velvoitteessaan – palkanmaksussa.
Palkanmaksuongelmat johtuvat tehyläisten pääluottamusmiesten mukaan kahdesta asiasta: puutteellisista tiedoista henkilöstöjärjestelmissä ja palkanlaskennan resursseista. Palkat laskee in-house-yhtiö Mico Botnia oy.
Esihenkilöiden perehdyttämiseen olisi pitänyt käyttää enemmän aikaa.
Sen palvelukseen ei ole pääluottamusmies Tero Peltomaan mukaan siirtynyt palkanlaskijoita niistä kunnista, jotka ovat luovuttaneet henkilöstöä hyvinvointialueelle.
”Henkilöstö lisääntyi moninkertaisesti, mutta palkanlaskijoita ei tullut samassa yhteydessä lisää.”
Uusi hyvinvointialue otti käyttöönsä sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan käytössä olleet tietojärjestelmät, joten sairaanhoitopiirin henkilöstöllä oli muita helpommat lähtökohdat.
”Meille muille ne olivat uusia, ja niitä piti päivittää. Olemme jatkuvasti muistuttaneet hyvinvointialueen johtoa perehdytystarpeista”, Tero Peltomaa sanoo.
Myös erilaisten käytäntöjen yhtenäistäminen ja niiden juurruttaminen työpaikkojen arkeen on pääluottamusmies Jaani Kujanpään mukaan ollut työlästä.
”Esihenkilöiden perehdyttämiseen olisi pitänyt käyttää enemmän aikaa.”
Jaani Kujanpää on Vaasan keskussairaalan pääluottamusmies ja yksi Tehyn kolmesta paikallisesta neuvottelijasta. Kaksi muuta ovat pääluottamusmies Kim Yli-Pelkola Pietarsaaresta ja pääluottamusmies Ann-Christine Ekroos Närpiöstä.
Tero Peltomaa on uusi pääluottamusmies, joka aloitti tehtävässä vuoden 2021 lopulla. Hän edustaa kunnista hyvinvointialueen palvelukseen siirtyneitä tehyläisiä.
”Alku oli vaikeaa. Minulta puuttuivat työvälineet huonekaluja myöten, enkä tuntenut ketään. Onneksi on ollut Jaanin kaltaisia konkareita, joilta olen saanut neuvoja, miten jokin asia kannattaa ottaa työnantajan kanssa esiin. Hengissä on selvitty.”
Paikallisten neuvottelijoiden yksi keskeinen tehtävä on neuvotella työnantajan kanssa uudet paikalliset sopimukset. Niitä on kaikkiaan parisenkymmentä. Ne koskevat esimerkiksi hälytysrahaa, työaikapankkia, lomarahan maksua ja opiskelijan ohjauksesta maksettavaa korvausta.
”Kaikissa organisaatioissa ei ole ollut paikallista sopimusta ja eri työnantajien käytännöt ovat vaihdelleet. Paikalliset sopimukset yhtenäistävät tilanteen”, Kujanpää sanoo.
Luottamusmiehet pelkäävät työnantajan suunnittelevan yksiköiden suurentamista siten, että eri toimintoja lyötäisiin yhteen. Jaani Kujanpää ei tällaisista suunnitelmista innostu.
”50–60 työntekijää on liian raskas kuorma lähiesihenkilöille, jotka on kaiken lisäksi jätetty hoitamaan käytännön asioita yksin. Yksittäinen esihenkilö joutuu kauas työntekijöiden arjesta. Miten se edistää veto- ja pitovoimaa, josta henkilöstöstrategiassa puhutaan?”
”Työntekijät ovat olleet äärirajoilla kaksi vuotta. Jos lähiesihenkilö karkaa kauas, miten he jaksavat?”
Tero Peltomaa muistuttaa, että Pohjanmaan tavoite olla ”maan paras työpaikka”.
”Liian suuret yksiköt eivät valmista tähän strategiaan. Strategiapaperin pitää vastata tekoja.”
”Jos meillä on uupuneita ja huonosti voivia esihenkilöitä, meillä on uupuneita ja huonosti voivia työntekijöitä”, Kujanpää sanoo.
Pahoin pelkään, että kaikki eivät saa 13. tammikuuta palkkoja siinä muodossa kuin heidän pitäisi saada.
Tällä hetkellä hyvinvointialue on Peltomaan mielestä kehittymässä oikeaan suuntaan, mutta valtavasti sen eteen on jouduttu tekemään töitä.
Palkanmaksun sujuminen arveluttaa silti edelleen pääluottamusmiehiä. Heidän arvionsa on, että palvelussuhdetiedot eivät ole vieläkään ajan tasalla eikä palkanlaskenta selviä suuresta työmäärästä.
”Pahoin pelkään, että kaikki eivät saa 13. tammikuuta palkkoja siinä muodossa kuin heidän pitäisi saada”, Peltomaa sanoo.
Jaana Antila, sairaanhoitaja tehohoidon ja -valvonnan osastolla Vaasan keskussairaalassa
”Perustyöni on pysynyt samana. Suurin minulle näkyvä muutos on se, että työnantajan nimi palkkalaskelmassa ja logo työpaikan katolla ovat vaihtuneet.
Ongelmia on ollut palkanmaksussa, ja intra on takkuillut.
Oma ongelmansa on se, että kielilisää uudistettiin, minkä vuoksi joudun toimittamaan todistukset kielitaidosta uudelleen. En löydä todistustani kotoa, ja nyt stressaan, että miten tämä hoituu.
Myönteistä on se, että työnantaja on ottanut käyttöön Epassin henkilöstöetuna.”
Sari Valtari, lähihoitaja Vaasan keskussairaalassa
”Oma työ on entisellä mallillaan, mutta esihenkilöt ovat vaihtuneet vuoden aikana tiuhaan. Yhdellä oli aivan liikaa työtä, kun meidät lykättiin hänelle muiden töiden lisäksi. Toinen irtisanoutui muutaman kuukauden jälkeen, kun sai uuden työpaikan. Me kyllä pidimme hänestä.
Tällä hetkellä etsitään uutta esihenkilöä ja tehtävää hoitaa tilapäisesti ylihoitaja. Odotamme, mitä tapahtuu vuodenvaihteen jälkeen.
Jatkuvat vaihdokset tarkoittavat työntekijälle sitä, että esihenkilön tuki horjuu. Työntekijä joutuu selvittelemään asioita itse, ja koko työyksikköä koskevat asiat eivät hoidu tai etene.
Odotin esimerkiksi tietoa syksyn influenssarokotuksista, jotka ovat meidän työyksikössämme tavallistakin tärkeämpiä. Kun tietoa ei kuulunut, soitin itse työterveyteen, selvitin asian ja tiedotin siitä muillekin.
Tutun esihenkilön puute näkyy myös työilmapiirissä. Kun palasin pitkän sairausloman jälkeen työhön, huomasin, että tiimimme hyvä yhteishenki oli kärsinyt.
Johtajien ei pitäisi rakentaa liian suuria yksiköitä. Ne väsyttävät työntekijöitä ja lähiesihenkilöitä.”
Siv Käld-Aspfors, osastonhoitaja Pietarsaaren sairaalan päivystyksessä
”Hallinnolliset tehtävät ovat lisääntyneet niin, että olen valitettavasti joutunut luopumaan kliinisen työn tekemisestä. Ennen ehdin tekemään sitäkin jonkin verran.
Minun täytyy olla koko ajan askel edellä. Suunnittelua ja varautumista tarvitaan nykyään entistä enemmän.
Olen ollut esihenkilönä 20 vuotta. Olen töissä Pietarsaaressa, mutta oma esihenkilöni on Vaasassa. Välillä koen olevani yksin, mikä lisää työn vaativuutta ja vastuuta.
Palkanmaksuongelmat ovat työllistäneet minuakin, kun olen joutunut tarkistamaan, että palkat ovat menneet oikein ja oikaisemaan virheitä. Myös sijaisten palkkaaminen on ollut työlästä, kun aina ei ole ollut selvää, kuka palkanlaskennassa hoitaa mitäkin asiaa ja selvittelyyn on kulunut aikaa.
Johtamiseen olen saanut uusia työkaluja. Olen oppinut käyttämään uutta henkilöstöjärjestelmää, joka on mielestäni hyvä.
Työntekijöiden työ ei ole juuri muuttunut. Paljon sitä on edelleen, ja minun vastuullani on seurata, että työpaikan ilmapiiri pysyy hyvänä. Aiemmin kun ehdin tehdä kliinistä työtä, olin lähempänä työntekijöitä.
Meillä on arkisin joka päivä vartin palaverit sekä aamuisin että iltapäivisin. Tällöin koko henkilökunta kokoontuu yhteen käymään läpi tapahtumat ja kuulumiset.
Moni asia on myös mennyt hyvin, ja virheistä on otettu opiksi. Meillä on etumatkaa verrattuna niihin hyvinvointialueisiin, jotka vasta aloittavat vuodenvaihteessa. Muutokseen ei kannata suhtautua uhkana, vaan kehotan ottamaan haasteen vastaan. Ratkokaa ongelmia yksi kerrallaan. Tiedottakaa henkilöstölle asioista mahdollisimman paljon, sillä se lisää turvallisuuden tunnetta.”
Kim Yli-Pelkola, pääluottamusmies ja Tehyn valtuuston jäsen, päivystyksen apulaisosastonhoitaja Pietarsaaren sairaalassa
"Muutos on ollut uskomattoman suuri, enkä usko, että valmistelijatkaan ovat tajunneet, miten isoa muutosta tehdään. Ongelmia voi syntyä, jos työpaikoilla ei tehdä asioita niin kuin ne on sovittu tehtävän. Maanlaajuisen muutoksen sujuminen pelottaa.
Pohjanmaalla on ollut ja on edelleen palkanmaksuongelmia, joiden taustasyy on puutteellinen henkilöstön tietojen siirto kunnista hyvinvointialueelle. Jos tämä ei onnistu, kaikki sakkaa.
Yli 8 000 hengen organisaatiossa henkilöstö vaihtuu väistämättä, ja kaikkien tietojen pitää olla ajan tasalla. Kun tiedot eivät ole kunnossa, palkka maksetaan väärin.
Hyvinvointialue vakinaisti kesällä 300 määräaikaista. Heidän tietojensa vienti järjestelmiin ei ole kuitenkaan sujunut ongelmitta. Kun työntekijä saa toimen, sijaisuus pitää poistaa järjestelmästä. Jos näin ei tehdä, palkka tulee tuplana.
Ongelmia selvitellään edelleen viikoittain. Selvittelyyn kuuluu paljon aikaa sekä minulta pääluottamusmiehenä että esihenkilöiltä.
Palkanlaskennasta ei välttämättä saa vastausta sähköpostilla, ja puhelimessa joutuu jonottamaan tunnin, mikä on todella tehotonta työajan käyttöä.
Palkkoja on korjattu takautuvasti, mikä tarkoittaa 4–5 sivua pitkiä palkkalaskelmia. Työntekijät ovat oppineet tutkimaan ne tarkkaan.
Palkkalaskelmat tulevat nykyään verkkopankkiin, kun aiemmin ne tulivat sähköpostiin tai paperisina kotiin.
Palkkojen yhteensovittaminen eli palkkaharmonisaatio on aloitettu. Lähi- ja sairaanhoitajien alimmat palkat on harmonisoitu 1. elokuuta lähtien, ja saatavat on maksettu takautuvasti marraskuussa. Myös ensihoidon palkat on harmonisoitu. Niissä oli suuria eroja. Jatkamme tänä vuonna.
Myönteistä on se, että henkilöstöhallinto ottaa palkanmaksun ongelmat vakavasti. Yhteistyö hyvinvointialueen johtajan Marina Kinnusen kanssa toimii.
Meillä on joka torstai HR:n kyselytunti verkossa, jossa esihenkilöt pääsevät kysymään johtajilta, miten erilaisissa ongelmatilanteissa toimitaan. Tämä on toiminut hyvin.”
9.1. klo 10.12. Kim Yli-Pelkolan haastattelussa muutettu lause "Jatkamme ensi vuonna" lauseeksi "Jatkamme tänä vuonna."
