1. Kannusta leikkimään
Lapsi voi valmistautua rokotukseen kotona leikkimällä vaikka pehmoeläinten poliklinikkaa. Samalla vanhempi voi jutella lapsen kanssa siitä, miksi rokotuksia annetaan.
2. Älä tee numeroa
Töissä
Pistää kuin hyttynen – lue asiantuntijan vinkit lasten rokottamiseen
Rokottamisen asiantuntija Anne Nikula opastaa, kuinka valmistella lasta rokottamiseen ja miten suhtautua, jos vanhempi epäröi.
Kuvateksti
Lapsi voi valmistautua rokotukseen leikkimällä. Mallia näyttävät Selma ja Aleksi. Kuvat: Pia Inberg
Pistoshetki kestää vain hetken, siitä ei kannata tehdä sen isompaa numeroa. Lapselle voi sanoa, että rokottaminen kirpaisee pienen hetken kuten hyttysen pisto.
3. Neuvo oikea ote
Vanhemman on tärkeää olla rauhallinen, sillä tunteet tarttuvat. Neuvo vanhempaa pitämään sylissä olevasta lapsesta napakasti kiinni.
Influenssarokote annetaan nenäsumutteena 2–6-vuotiaille lapsille. Sumuttamisen ajan vanhemman kannattaa pitää kiinni vaikka lapsen otsasta, että pää pysyy paikoillaan. Lapsen nenän ei auta olla kovin räkäinen.
Rotavirusrokote annetaan suun kautta. Sitä annettaessa lapsi voi pötköttää selällään pöydällä tai olla vanhemman sylissä. Vauvan ei kannata syödä juuri ennen neuvolaa. Rokotetta annetaan posken sisäpintaan vähän kerrallaan. Jos lapsi pulauttaa osan, se ei haittaa, jos aine on ehtinyt käydä ruokatorvessa.
4. Kuuntele epäröivää
Jos vanhempi epäröi rokottamista, on tärkeää kuunnella, mistä se johtuu. Vain kuuntelemalla on mahdollista saavuttaa luottamus. Kuulematta jättäminen tai näkemyksen tyrmääminen ei ole vaihtoehto, koska silloin asia painuu keskustelun ulottumattomiin. Vanhemman on tärkeää saada riittävästi tietoa, aikaa ja vastauksia kysymyksiinsä. Joskus voi sanoa, että jätetään asia hautumaan seuraavaan neuvolakäyntiin asti.
”Jos vanhempi on vahvasti rokotuskielteinen, perusteltukaan tutkimusnäyttö ei auta. Suomessa kaikki rokotukset ovat vapaaehtoisia, ketään ei rokoteta pakolla”, muistuttaa Metropolia-ammattikorkeakoulun rokottamisen asiantuntija, lehtori Anne Nikula.
Maailma on ollut vuoden polvillaan koronan vuoksi. Nikula on huomannut sen vaikutukset.
”Vakava tauti on tullut arkeemme ja aiheuttanut monenlaista ongelmaa: rajoituksia, sairastumisia ja kuolemantapauksia. Kun tauteja ei nähdä, rokotusten merkitys saattaa hämärtyä. Nyt ymmärretään, mitä rokottamalla saadaan aikaan. Tartuntataudit eivät ole vain jotain, joka kuuluu menneisyyteen.”
Esimerkiksi influenssarokotteet loppuivat, kun korona kiritti niiden ottamista. Koronarokotetta ei ole vielä toistaiseksi kuitenkaan lapsille.
5. Kerro haittavaikutuksista
Lievät, paikalliset haittavaikutukset kuten rokotuskohdan punoitus ja kipu ovat tavallisia. Joillekin tulee huonovointisuutta tai väsymystä. Kuumeeseen, kipuun ja ärtyisyyteen voi antaa kuumetta alentavaa kipulääkettä kuten parasetamolia, ibuprofeenia tai naprokseenia. Punoitusta, turvotusta ja kipua voi lisäksi lievittää viileillä kääreillä.
Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Niistä tulee tehdä aina haittavaikutusilmoitus, jotta syy selvitetään. Moni muistaa kohun, joka seurasi sikainfluenssarokotteesta ja narkolepsiasta.
”Valitettava tosiasia on, että pienellä osalla vuosina 2009 ja 2010 Suomessa, Ruotsissa ja Irlannissa rokotetuista puhkesi narkolepsia. Pelkkä rokote ei sitä aiheuttanut, vaan narkolepsiaan piti olla geneettistä alttiutta. Missään nykyisessä rokotteessa ei ole vastaavaa ainetta”, Anne Nikula toteaa.
6. Mitä kertoa säilytysaineista?
Säilytysainepitoisuudet ovat hyvin pieniä. Pieni määrä esimerkiksi fenolia, neomysiiniä ja fenoksietanolia ei tee rokotetta vaaralliseksi eikä myrkylliseksi.
”Säilytysaineiden määrää on vähennetty. Lisäksi rokotteet ovat nykyisin yleensä yksittäispakattuja, kun ennen käytettiin isoja pakkauksia. Rokoteannos on yleensä 0,5 milliä. Säilytysaineen osuus siitä on todella pieni.”
7. Kirjaa päätös
Jos vanhempi ei halua rokotuksia, on tärkeää kirjata, että rokottamatta jättäminen oli vanhemman päätös. Kaiken kaikkiaan rokotuskattavuus on Suomessa hyvä.
”Rokotuksia vastustaa pieni, mutta äänekäs joukko”, Nikula sanoo.
Asiantuntijana Metropolia-ammattikorkeakoulun rokottamisen asiantuntija, lehtori Anne Nikula
Lasten rokotuskirja
- Anne Nikulan ja sairaanhoitaja Meri Kuusisen (nykyinen Kankaanranta) rokotuskirja on tarkoitettu lapsille. Kirjaa voi käyttää apuna aiheen käsittelyssä neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja myös kotona.
- Kirja kertoo, mitä rokottaminen on, miksi se on tärkeää, mitä rokotettaessa tapahtuu, mitä vastustuskyky tarkoittaa, mistä rokotteet tulevat ja missä niitä annetaan.
- Lapsi saa tietoa myös rokotteiden valmistuksesta ja siitä, mitä rokotteet sisältävät, mitä tauteja vastaan rokotuksia on ja millä eri tavoilla rokotuksia voi antaa. Kirjassa kuvataan, miltä rokottaminen voi tuntua ja mitä tehdä, jos rokottaminen jännittää.
- Kirjaa myy Metropolia-ammattikorkeakoulu ja siitä koituvat tulot käytetään koulutukseen.